Rakkaudesta lajiin

Kolumni | perjantai 12. huhtikuuta 2013

Huippu-urheilun muutosryhmän raportti on ollut melkoisesti pinnalla viime aikoina. Kritiikkiä on tullut. Tänään tuli jälleen yksi kirjoitus, joka sai itseni kyllä melko hiljaiseksi.

Suomenkuvalehden juttu Humusta.
Kirjoituksessa käytetään sanoja kuten kopiointi, törsäys sekä lupausten pettäminen. Nämä varmasti toteutuivat tässä tapauksessa. Entäpä ehkä ne tärkeimmät sanat: luottamus, usko ja rakkaus lajiin? Nämä kuvitelmat murskaantuivat viimeistään tuon tekstin luettuani.

Missä on se rakkaus lajiin? Onko raha todellakin se tärkein motivaatio ryhmälle, jonka käsissä on suuri osa suomalaisesta huippu-urheilusta? Entäpä sitten luottamus ja usko? Miten organisaatioon voi edes tämän jälkeen enää luottaa tai uskoa? Heidänkö avullaan me pääsemme sinne huipulle? Saamme edes sen pienen mahdollisuuden tavoitella unelmiamme ja rajojamme urheilussa ja urheilijoina?  Tällä tavallako niitä koko elämänsä urheilulle antavia ihmisiä palkitaan? Näinkö meidän johtajamme toimivat.

Tänä aamuna tuli ilmoitus, että yksi vanhoista sponsoreistani pudottaa rajusti tukimääräänsä. Kauan haaveilemani urheilijavakuutus jää jälleen kerran haaveeksi. Tukia on tälle vuodelle kasassa noin 1000€. Kyllä suuri yllätys; rahaa tarvitaan. Raporttia siihen johtopäätökseen ei olisi tarvittu. En ole ainoa, samassa tilanteessa olevia on paljon. Me silti yritämme, annamme kaikkemme tälle lajille ja unelmalle, jota voimme vain tietyn hetken elämässämme tavoitella. Yritämme kaikesta huolimatta.

Entäpä sitten se usko itseensä ja mahdollisuuksiinsa, luottamus organisaatioon sekä järjestelmään. Rakkaus lajiin?

Niitä tarvitaan enemmän kuin rahaa. Se illuusio siitä, että lajin parissa työskentelee ihmisiä, jotka tahtovat meidät sinne huipulle melkeinpä yhtä paljon kuin mekin sinne tahdomme, on tärkeä. Tahtovat auttaa ja antaa kaikkensa myös siellä korkeimmalla pallilla. Tavoite heillä on ehkä se maine ja mammona, mutta tärkeimpänä tavoitteena tulisi olla antaa parhaat mahdollisuudet sille pienelle joukolle, joka on valmis antamaan kaikkensa. Uhraamaan monta vuotta, verta, hikeä ja kyyneliä asialle, jota he rakastavat eniten; urheilulle.

Me ja monet muut tekevät sitä rakkaudesta lajiin. Teettekö tekin?

Avainsanat:

Saatat myös pitää

Matka kauteen 2018 on…

ma 6.11.2017

Treeeeeeeeeniä! Se kuvailee vallan mainiosti tätä kauden alkuani… Lue koko kirjoitus

Vastuu omasta…

ke 16.8.2017

MM-Lontoo on herättänyt paljon keskustelua yleisurheilusta ja… Lue koko kirjoitus

Matka Kalevan kisoihin

ke 19.7.2017

Menoa ja meinikiä on riittänyt! Alkuun kiteytys, mitä tähän omaan… Lue koko kirjoitus