Train, eat, sleep and repeat

Treenaus | keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Puolivälin merkki on ohitettu! En nyt sitten tiedä onko se surullista vai ei, mutta oikeastaan tuo otsikko kiteyttää kaiken, mitä tällä leirillä on tehty. Itsellenihän tuo on pyhä kolminaisuus ja treeniohjelma on raamattu, josta pidän kiinni kovempaa kuin katolilainen pappi kuoropojasta.

Treenit ovat menneet hyvin ja niitä on tehty paljon. Viime viikolla treenitunteja kertyi ihanat 19.1 tuntia ja ohjelma näytti tältä:

Tosin ikäväkseni kenttää ei ehkä ihan pehmeäksi voi luonnehtia, joten penikat ovat muistuttaneet pitkän hiljaiselon jälkeen olemassaolostaan. Onnekseni huomenna saa mennä hierontapöydälle huutamaan vuorotellen hoosiannaa ja ärräpäitä. Joukkoon saattaa eksyä myös muutama italialainen kirosana, jonka paikalliset ystävällisesti meille opettivat.

Koska kerrottavaa ei juuri ole, on uutiskynnyksen ylittänyt myös painon kanssa taisteleminen. Olen käynyt kiihkeää keskustelua kroppani kanssa siitä, mitä sanat ”painon pudotus” tarkoittavat. Ilmeisesti elimistölleni se tarkoittaa sitä, että otetaan kilon verran elopainoa lisää sen jälkeen, kun sen pitäisi pudota. Täällä on ”punnusvaaka” ja lopetin painojen siirtelyn siinä kohtaa, kun mittari näytti 64kg. Ei naurata. Toivon mukaan tuo ylimääräinen kilo on raakaa lihasta ja nopeita soluja.

Muitakin omasta mielestäni raportoinnin ylittäviä asioita on, mutta en sitten tiedä korostavatko ne oman tilanteeni surullisuutta… Sanotaan siitä huolimatta! Kentälle muutti pari päivää sitten hanhi, joka uskomattomasta naamioitumiskyvystään huolimatta ei jäänyt huomaamatta edes siltä puolisokealta mummolta, joka ei lähelläkään kenttää edes asu. Valkoinen pilkku keskellä vihreää nurmea pistää yhtä hyvin silmään kuin Antti Tuisku Marilyn Mansonin keikalla. Hanhea ei enää tänään kyllä näkynyt… Joko se itsekin huomasi piilopaikkansa heikkoudet tai sitten eilinen kana, jota ruoalla tarjoiltiin, olikin todellisuudessa hanhea. Tiedä häntä.

Koska sanallinen antini on tänään sitä mitä se nyt on, kompensoin oraalisen puutteen jäätävällä määrällä kuvia!

Kerran myös käytiin ihmisten ilmoilla keskustassa! Saattoi hyvinkin olla viimeinen kerta. Kilometrin matkalla meinattiin jäädä kolmesti auton alle ja saimme paheksuvia katseita lentävistä italialaisista fraaseista huolimatta.

Maisemat parvekkeelta.
Myönnettäköön osa kuvista on lavastettuja. Yhtenä päivänä eksyttiin rannalle valokuvaamaan, mutta siinähän se oikeastaan. Josko ensi viikolla saisi ihan tekstiäkin aikaiseksi!

Avainsanat:

Saatat myös pitää

Tavira ja Pego do Inferno

ti 22.5.2018

Tuli tuossa Portugalin leirillä sellainen facepalm, että oksat pois.… Lue koko kirjoitus

Taudista tautiin

to 3.5.2018

Portugaliin ja sen lämpöön on saavuttu jo toistamiseen kuluneen… Lue koko kirjoitus

Olisinpa ammattiurheilija

ma 2.4.2018

Olen yleisurheillut nyt reilut 16 vuotta. Perheenjäseniä ja muutamaa… Lue koko kirjoitus