Triathlonleirillä

Treenaus | maanantai 23. helmikuuta 2015

Nyt tulee vihdoinkin juttua tuosta muutama viikko sitten käydystä triathlon leiristä! Jaatisen Heikki kutsui itseni tähän viikonlopun mittaiseen rutistukseen ja hän itse asiassa tiedusteli, josko minulla olisi myös innostusta tulla kisaamaan kesällä 15-16.8. järjestettävään Turku Triathlon Weekendiin joku matka. Noh kisoihin tuli aika nopeasti vastaus, että en voi osallistua, koska tuo oma kisakalenteri ei tällaiseen keskellä kesää veny, mutta leirille lähdin nyt tämä Celectuksen Urheiluhullu homman myötä luonnollisesti mukaan!

 

turkutriathlonweekend

Sanotaanko, että takki auki oli varmaan oikea sana kuvaamaan tätä koko hommaa. Itse en triathlonista tiennyt paljoakaan. Sen verran, että siinä uidaan, pyöräillään ja juostaan kohtuullisen pitkiä matkoja, mutta suurin piirtein tuohon kohtaan oma tietämys loppuu. Itselleni selvisi nopeasti, että triathlonissa on melko monta erilaista matkaa. Näitä ovat spirnttimatka, jossa on ”vain” 750 metriä uintia, 20 kilometriä pyöräilyä ja viisi kilometriä juoksua. Tämä jopa saattaisi jokin kaunis päivä mennäkin, jos siis pyöränsatulan kanssa saan jonkinlaisen ratkaisun (tästä lisää alempana). Lisäksi on perusmatka eli olympiamatka, joka on 1,5 kilometriä uintia, 40 kilometriä pyöräilyä ja kymmenen kilometriä juoksua. Puolimatka on 1,9 kilometriä uintia, 90 kilometriä pyöräilyä ja 21 kilometriä juoksua ja tietenkin tuo matkojen matka eli täysmatka nimeltään Ironman, johon kuuluu 3,8 kilometriä uintia, 180 kilometriä pyöräilyä ja maratonjuoksu, joka on palttiarallaa 42km.

urheilulajeja

 

Jep…. jos lajissa YHTENÄ KOLMESTA suoritteesta on maraton, niin voidaan todeta, että melkoisen hurjaa on meno siinä kohtaa. Laskeskelin, että jos joskus tuon Ironmanin tekisin, niin itselläni siihen kuluisi noin viikko olettaen, että en huku uinnissa, joka muuten tapahtuu avovedessä eli järvessä tai meressä. Kisahan menisi itselläni näin: Päivä 1 uinti, minkä jälkeen tankataan ja levätään. Päivä 2 ja 3 pyöräily kahdessä erässä, olettaen että en kaadu tai jää auton alle. Päivä 4 ja 5 kuolemaa eli lepoa ja todennäköisesti takapuolen palauttelua. Päivä 6 maraton niin pitkälle kuin jaksan ja optiona päivälle 7 se osa maratonista, jota en päivänä 6 jaksanut ja/tai kirjaimellinen kuolema. Maailman kovimmat miehethän vetävät tuon koko homman juuri alle kahdeksaan tuntiin….. siis KAHDEKSAAN tuntiin! Voi miettiä sitä fiilistä siinä lähtöviivalla, kun suoritus kestää minimissään sen 8 tuntia.

 

Nyt kuitenkin tuohon leiriin. Jännitti kyllä vähän lähteä menoon mukaan, kun luonnollisestikaan en tuntenut ketään ja muutenkin laji oli itselleni, juoksua lukuun ottamatta, outo. Onneksi kuitenkin lähdin, koska olihan se melkoinen leiri! Vasta paikan päällä tajusin, että nyt tulee oppeja sieltä ihan huipulta. Uinnista vastasi nuorten uinnin olympiavalmentaja Antti Kauhanen, pyöräilyä veti ammatikseen pyöräilyssä kilpaileva Mika Simola ja juoksua veti puolimaratonin SE:täkin nimissään pitänyt Pasi Mattila. Triathlonin puolelta edustamassa ja vetämässä olivat Mika Luoto yksi Suomen menestyneimpiä triathlonisteja, Timo Bracht moninkertainen Ironman voittaja sekä Amerikasta Suomeen muuttanut ammattikseen triathlonia tekevä  Darby Thomas. Huoltavista treeneistä vastasi Hanna Kiviharju. Omat suoritukset leirillä eivät ainakaan valmennuksen osaamattomuuteen kaatuneet!

 

triathlonvalmentajat

Mika Luoto, Pasi, Hanna, Darby ja Timo

Leiriohjelma oli kohtuullisen tiukka. Perjantai iltana oli yhteinen alkuveryttely juosten. Tosin jälleen kerran alkuveryttely tarkoittaa eri asiaa itselleni, kuin triathlonistille. Jos alkuverkan pituus liikkuu välillä 5-6km ja matka mennään ulkona lumessa pysähdyksen kanssa reiluun 30 minuuttiin, niin kyllä se jo reipas vauhtinen juoksulenkki on. Lauantaiaamu alkoi kello 6:50 uintiin valmistavalla veryttelyllä ja siitä jatkettiin suoraan uimahallille uimaan. Tämän jälkeen tuli ruokatauko ja luento. Luennon jälkeen tehtiin parin tunnin pyöräilytreeni ja illasta oli vielä tunti joogaa ja rentoutumisharjoitus. Sunnuntaiaamu alkoi kello 9:00 juoksutreenillä ulkona ja siitä jatkettiin suoraan puolentoista tunnin mittaiselle Foam Rolleri treeniin, joka sisälsi pilatesta ja kehonhuoltoa.

 

smoothie

luento

Mika Simola luennoi pyöräilytreeneistä

 

Tuolla leirillä selvisi, että kyllä melko yö ja päivä meiningillä mennään, jos 400 m aitoihin verrataan. 400 m aitureita sekä sileän juoksijoita sanotaan yleisurheilupiireissä ”nylkyiksi” joka on termi, mitä käytetään enemmän kestävyyttä tekevistä urheilijoista. Voin sanoa, että tuon leirin jälkeen sanalle ”kestävyys” tuli melkoinen perspektiivi. Toisaalta tämä tuli hyvään kohtaan, koska tavoitteena on kestävyyden kehittäminen, joten ainakin teemaan menivät nämä treenit! Siis meillähän kestävyystreeni on sellainen, jossa juostaan esim 1000m vetoja. Voisin kuvitella, että triathlonistille se on nopeustreeni.

 

Etenkin uinti jännitti itseäni, koska en ole koskaan ”kunnolla” uinut. Itse uin rintaa tai vesijuoksen, joten hivenen hermostutti, koska kroolaustekniikka on melkoisen vieras, vaikka muutamia epäonnistuneita yrityksiä yksin onkin takana. Pelko oli, että kyseessä on hallitun hukkumisen harjoitukset omalla kohdallani luvassa. Pelot osoittautuivat kuitenkin turhiksi. Valmennus oli sen verran hyvää ja treeni oli rakennettu niin, että itse ainakin pääsin aika hyvin hommaan sisälle, vaikka kaunistahan se ei varmasti ollut. Vinkit olivat hyviä ja itse pidin etenkin, kun annettiin selkeitä ohjeita kuten, että uidessa kannattaa ajatella niin, että ottaa puoli metriä veden alla olevista mielikuvitustikapuista aina vetovaiheessa kiinni. Tämä etenkin loi Ahaa-elämyksiä. Sain jopa muutaman melko vaivattoman vedon tehtyä. Hämmästys oli sen verran kova, että onnistumisesta häkeltyneenä vedin sitten vastapainoksi henkeä vielä naama puoliksi veden alla. Noh, mutta pieniä askelia!

 

uinti

traithlonuinti

Toinen mieleen painunut asia oli pyöräily… Ehdottomasti yksi elämäni hieman erilaisella tavalla kivuliain urheilukokemus ja nyt ei puhuta hapoista tai edes lihaskivusta. Pyöräilyhousuissa on toppaukset muuten ihan syyn takia. Ensimmäinen kerta tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa, on vaikein ja tässä tapauksessa vielä kivuliain. Kaiken rehellisyyden nimissä en treenistä paljoa muista alun kymmentä ensimmäistä minuuttia lukuunottamatta. Nivuset ja istuinluut kyllä kiittivät ja sellaista vempuilua se satulassa oleminen oli, että neitsyt bordellisakaan ei niin paljoa hikoile ja kiemurtele. Minulle kuitenkin vakuutettiin, että homma helpottuu, hyvät housut auttavat ja kunnon satula on melkoisen tärkeässä roolissa. Jos johonkin oma orastava triathlonistin urani joskus katkeaisi, niin se olisi pyöränsatulaan. Jälleen kuitenkin kokemusta rikkaampana ja onpahan ainakin testattu!

traithlonpyöräily

auuuuts

Hymyillen (=irvistäen) hymyillen!

 

Oli kyllä melkoinen viikonloppu! Paljon ruusuja on annettavana. Yhteishenki oli todella hyvä ja pääsin itsekin todella hyvin porukkaan mukaan ja minua autettiin jokaisessa mutkassa (pyöräilyssä itselleni autettiin kirjaimellisesti  kengät pyörän polkimiin kiinni, koska sekin osoittautui jonkin tasoiseksi blonditestiksi, jota en alkuun läpäissyt), treenit ja kaikki muutkin järjestelyt oli hyvin hoidettu ja tiimi sekä valmentajat olivat kyllä huippuja.

 

En yhtään ihmettele, että triathlon on nostanut suosiotaan. Laji sopii varmasti monille ja mikä omasta mielestäni oli urheilijana hienoa huomata on se, että siellä pärjätään maailman huipulla myös vanhemmalla iällä. Timo, joka on siis yksi maailman ykkös triathlonisteista, täytttää tänä vuonna 40. Ei se ikää katso! Treeni on muutenkin sellaista, mikä varmasti sopii monille ja moen ikäisille, koska kestävyyttä tehdään eri muodoissa ja paljon. Lisäksi, kun matkoja on monia, niin homman voi aloittaa juurikin sprintillä eli ei ihan ensimmäiseksi tarvitse Ironmania vetää läpi.

 

Leirin jälkeen fiilis oli mainio. Kroppa oli hyvässä kuosissa ja yleensä leiriä seuraavia lihas-, hermo-, jänne- ja nivelsärkyjä ei ollut havaittavissa, mikä varmasti johtui hyvin eri luontoisesta treenaamisesta. Tosin väsymystä kyllä oli ilmassa, mikä ei mikään ihme ollut!

 

ttw

Kiitos vielä Heikille sekä koko TTW Training Camp porukalle kutsusta sekä ikimuistoisesta viikonlopusta! Kiitos myös kuvista Aarni Lehdolle.

 

Jos muuten lajin testaaminen kiinnostaa, niin kannattaa kurkata Turku Triathlon Weekendin nettisut:

http://shop.sbrfinland.com/

 

 

 

 

Avainsanat: , ,

Saatat myös pitää

Kesätyöpaikkoja

to 19.3.2015

Nyt tuntuu olevan yhdellä jos toisella melko kuumeinen haku… Lue koko kirjoitus

Aki Linnanahde…

ma 9.3.2015

Aki Linnanahde on tehnyt pitkää uraa radiossa sekä televisiossa.… Lue koko kirjoitus

Trikkaamassa Uniton kanssa

to 5.3.2015

Niin siistiä! Siis NIIN TÖRKEEN SIISTIÄ! Tuo on melko hyvin omia… Lue koko kirjoitus