Ken leikkiin ryhtyy

Kolumni | torstai 26. maaliskuuta 2015

Muistatko sen kerran, kun olit ulkona lenkillä ja se vieras ihminen pysäytti sinut ja tuli kertomaan, kuinka sinusta ei koskaan tule juoksijaa, sinusta ei koskaan ole mihinkään. Entä sen kerran, kun kävelit kaupungilla ja sinut pysäytettiin ja sanottiin, että olet läski. Muistatko? Sen kerran, kun treenasit urheilukentällä ja sinulle tultiin kertomaan, että sinä ja tekemisesi ovat häpeäksi urheilulle ja kaikille oikeille urheilijoille. Sen tilanteen, kun joku yritti nolata sinua ja vieressä oleva henkilö, ketä luulit kaveriksesi, sanoi: ”Tykkään!”.

 

Minäkään en muista näitä kertoja, mutta ne kaikki ovat itselleni tapahtuneet. Tapahtumapaikkana vain sattui olemaan internet.

 

Tiedättekö sen yhden kerhon? Sen kerhon, johon kokoontuu viikoittain hyvin erilainen joukko ihmisiä, joita et tunne, keskustelmaan sinusta ja elämästäsi. Haukkumaan sinun tekemisiäsi, sanomisiasi ja ulkonäköäsi. Spekuloimaan sitä, kuinka inhottava, narsisitinen, tyhmä ja kamala ihminen olet. Kahvitellaan, haukutaan yhdessä, keksitään nimi kerholle: ”Voi jeesus sitä X henkilöä, MIKÄ PELLE!” Laitetaan mainos lampuntolppaan: ”Tervetuloa kerhoon: ”VOI JEESUS MIKÄ VALITTAJA”, kokoonnumme keskuskoulun tiloissa, joka perjantai haukkumaan henkilöä X. Kahvia ja pullaa tarjolla. Tuothan oman parhaan panoksesi ja minäsi mukanasi.” Tätä ei luonnollisestikaan koskaan tapahtuisi oikeassa elämässä, mutta internetissä tämä on hyvinkin normaali ja vakiintunut ilmiö. Tosin kerhoa kutsutaan useamminkin nimellä keskustelupalsta.

 

nettikiusaaminen

Muutamia nimityksiä, joita olen saanut itsestäni netissä katsella.

 

Internet. Miten ihmisistä ja vieläpä aikuisista ihmisistä, muuttu korkeintaankin ihmisen irvikuvaksi sanottavia henkilöitä? Miten netissä unohdetaan kaikki: käytöstavat, kohteliaisuus, toisen tunteet, empaattisuus ja yhtenä suurimpana: järki. Vai ovatko nämä henkilöt todellakin samanlaisia myös siellä ”oikeassa maailmassa”?

 

Miten internet muuttaa sääntöjä? Asia kuten ilmaisunvapaus, eläminen ja oleminen ovat kaikki sallittuja tuolla ”oikeassa maailmassa”, mutta jos toteutat näitä samoja oikeuksia internetissä, ovat ne perusteluja sille, että sinua voidaan hakkua, solvata ja kiusata. ”Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.” Tähän ”leikkiin” ryhtyjöitä ovat muusikot, taiteilijat, urheilijat, poliitikot, kunnan työntekijät, johtajat, päättäjät, viihteen alalla työskentelevät henkilöt, kolumnistit, bloggaajat, journalistit. Oikeastaan kaikki henkilöt, jotka millään tavalla näkyvät tai saattavat joskus näkyä sosiaalisessa mediassa tai siellä perinteisen median puolella. ”Kivet äkkiä käteen! He kerjäsivät sitä itse!” 

 

nettikiusaaminen

 

Empaattisuus, ymmärrys, käytöstavat, inhimillisyys. Nämä asiat loistavat aivan liian usein poissaolollaan. Unohdetaan, että se internet ei poista sitä tosiasiaa, että siellä vastaanottavana osapuolena on ihminen. Ihminen kenellä on perhe, ystäviä, koti, elämä, tunteet, arjen surut, arjen ilot, omat tavoitteet ja unelmat.  Ihminen. Internet poistaa vain sen kivittävän osapuolen vastuun ja joskus myös henkilöllisyyden. Tosiasiassa vastuuta se ei poista. Koskaan. Korkeintaan henkilöllisyyden.

 

Keräännytään, yksin tai yhdessä. Facebookkiin, blogeihin, Twitteriin, keskustelupalstoille. Haukutaan ja nimitellään. Joukko kasvaa, samoin mielikuvitus keinoilla, joilla yritetään saada toiselle se pahin mahdollinen olo aikaan. Se suurin mahdollinen loukkaus osumaan maaliin. Odotetaan, että on jokin asia johon voi tarttua. Jokin keino, jolla saada toinen näyttämään huonolta, vahvistamaan niitä omia asenteita ja ennakkoluuloja. ”JES! Onnistuin siinä! Sain satutettua sitä!” Taputan itseäni olkapäälle ja jatkan tyytyväisenä elämääni. Nyt tuntuu hyvältä.  Hehe… itse se sitä kerjäsi ja kaiken ansaitsi. V***u mikä idiootti.

 

Laitetaan se oma sisko, veli, ystävä, lapsi, perheenjäsen; se itselle tärkeä ja rakas henkilö sinne vastaanottavalle puolelle. Kyllä; noin minäkin tahdon, että minun lähimmäisiäni kohdeltaisiin, noin minäkin tahtoisin itseäni kohdeltavan. Tällainen ihminen minä todella olen ja tahdon olla. Näin minä tahdon kohdella muita ihmisiä.

 

Riittääkö tosiaan toisen ihmisen haukkumisen, kiusaamisen ja satuttamisen perusteluksi: ”Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Itsehän se sitä kerjäsi. ” ?

 

 

 

Avainsanat:

Vanhempi

Saatat myös pitää

Työ tulosten takana

to 15.6.2017

Yksi suurimmista tavoitteistani täällä blogissa on tuoda… Lue koko kirjoitus

Pohdintaa motivaatiosta

su 26.3.2017

Tutustuin yhtenä päivänä täällä Potchefstroomissa muutaman… Lue koko kirjoitus

Best friends forever

ke 15.2.2017

Ystävänpäivä tuli ja meni. Tuolla juhlapyhällä ei itselleni… Lue koko kirjoitus