Journalismi on kuollut

Kolumni | sunnuntai 27. syyskuuta 2015

 

Tai ainakin kuolemassa.

 

Arvostan paljon laadukasta, objektiivista sekä puolueetonta journalismia. Hyvin tehtyjä uutisia ja haastatteluja on ilo lukea. Tämä pätee myös kolumneihin, mielipidekirjoituksiin sekä blogeihin. Tuskin olen ainoa. Ikävä kyllä olen kuitenkin tämän vuoden puolella tehnyt sen huomion, että kuvailua ”laadukas journalismi” tulee käytettyä todella harvoin näinä päivinä. Aivan liian harvoin.

 

media

 

Luin muutama viikko sitten uutisointia eräästä kohtuullisen suuresta lehdestä, jossa manattiin, että Tampereen Ratinan stadion on mennyt pilalle eräiden festareiden takia. Uutinen levisi pian muihinkin medioihin ja siitä kirjoitettiin myös Ylen sivuilla. Rata oli kirjoituksen mukaan pilalla; niin huonossa kunnossa, että yhdet syksyn suurimmista yleisurheilukisoista joudutaan perumaan. Melko pian kuitenkin selvisi, että asia ei ole näin, vaan muutamia kulumia lukuunottamatta rata on täysin käyttökelpoinen, eikä kyse ollut mistään radan pilaamisesta. Ensimmäinen ajatus yleisurheilijana oli tietenkin helpotus, mutta pian sitä seurasi myös ahdistus. Onko todella niin, että tänä päivänä ainoa asia, johon voit 100% luottaa, ovat omat silmäsi? Onko uutisointi nykyään niin korruptoitunutta, klikkihakuista ja keskenään kilpailevaa, että uutisten objektiivisuus, luotettavuus, laatu, lähteet sekä kirjoitustyyli ovat asioita, joissa voidaan rajulla kädellä joustaa?

 

Sosiaalinen media sekä internet ovat osaltaan tuoneet täydellisen uuden ulottuvuuden tähän kaikkeen. Media on murroksessa, mainostajat siirtyvät internettiin, jossa kilpailu on kovaa ja ainoa asia, millä tuntuu olevan merkitystä, on klikkauksella. Klikkauksella keinolla millä hyvänsä.

 

newvisitor

 

Eivätkä ongelmat jää tähän.

 

Facebookkiin perustetaan valeprofiileja, jotka julistavat tekijänsä agendaa täydellisen keksityillä jutuilla, jotka jossain kohtaa saavat niin paljon tuulta alleen, että ne päätyvät uutisiin. Jopa niihin valtamedioihin, vaikka osa niistä keltaisia onkin. Kuvamanipulaatiot ovat arkipäiväistyneet ja parhaimmat niistä pääsevät satojen tuhansien ihmisten silmien alle. Joko mediatalojen ansiosta tai yksityishenkilöiden jakamina.

 

Kriittistä medialukutaitoa tarvitaan todella paljon ja sitä samaa tulisi käyttää myös aina, kun painaa sitä ”Jaa” -nappulaa. Etenkin, kun painaa sitä ”Jaa” -nappulaa. Suuri osa ihmisistä on jo tietyllä tavalla sisällöntuottajia: tehdään päivityksiä, twiittejä, jaetaan kuvia, uutisia ja artikkeleita. Jos ei sisällöntuottajista voida puhua, niin ainakin sisällön edistäjistä. Enää ei voi luottaa siihen, että sivuston perässä lukee liite -lehti ja sivujen asettelu vaikuttaa samalta, kuin muissakin oikeiden medioiden sivustoissa. Tämä ei merkitse mitään. Litania linkkejä tutkimustuloksiin kirjoituksissa, ei takaa, että tutkimukset saatika itse uutinen olisi millään tavalla tosi. Kuvat voivat valehdella, paljon. Kommentteja irroitetaan kontekstistaan, asioita liioitellaan. Mielipiteitä jätetään kertomatta, parhaillaan jätetään kokonaisia näkemyksiä julkaisematta. Otsikoilla luodaan vääristyneitä kuvia sisällöistä.

 

Journalisteilla sekä mediataloilla tulisi olla vastuuta, moraalia sekä eettiisyyttä toiminnassaan. Ikävä kyllä tänä päivänä se vastuu siitä, mihin uskoo ja mitä jakaa, alkaa olemaan aika lailla sillä lukijalla itsellään. Minun täytyi ihan Googlata, että mitä sana ”journalismi” tarkoittaa. Löysin tällaisen kuvauksen: ”Journalismi on toimintaa, jonka tehtävänä on kerätä, varmentaa ja eritellä tietoa ja esittää se joukkoviestimien avulla esimerkiksi uutisten muodossa.”  Objektiivisuudesta, eettisyydestä, moraalista ja laadusta ei puhuttu mitään.

 

Saatoin olla väärässä. Ehkä sitä laadukasta, objektiivista ja puolueetonta journalismia ei ole koskaan ollutkaan.