Viikon yhteenveto

Arki | torstai 5. marraskuuta 2015

Se on siinä; viikko ilman multitaskingia on takana päin. Sen verran on sanottava, että olihan tuo vähintäänkin melko erilainen seitsemän päivää. Kovasti tahtoisin sanoa, että tämä kulunut aika mullisti oman elämäni jollakin tavalla, mutta koska en keltaisen lehdistön edustaja ole, niin pyrin pysymään ihan siinä asiassa sitä sen kummemmin suurentelematta: Ei tässä omassa elämässä nyt mitään suuren suurta käännettä tai muutosta tapahtunut. Tosin, vaikka elämää mullistava tuo viikko ei ollutkaan, niin kyllä siitä silti koppeja arkeen tuli.

 

Multitaskingissa, kuten niin monessa muussakin asiassa, kohtuullisuus on valttia. Oma kokeiluni ei toki näitä ehtoja täyttänyt, mutta se on mukava aina silloin tällöin katsella oikeasti kriittisesti omaa toimintaa sekä hieman testata itseään. Tässä onkin muutamia huomioita, mitä omalla kohdallani tein.

 

  • Se olisi kyllä täyttä potaskaa, jos väittäisin, että jotakin tiettyä työtä tehdessäni, tehokkuus ei olisi lisääntynyt, kun multitaskingin jätti pois.  On se vain niin, että jos puhelin pimputtaa tai läppärillä on taustalla miljoona erilaista ”houkutin” sivustoa auki, niin todennäköisesti johonkin näistä houkutksista tarttuu. Ei se työteho mielettömästi kasvanut omalla kohdallani, mutta sen verran, että tämä toiminta on tullut jäädäkseen; Kun teen töitä, niin puhelin siirretään sivuun ja läppärillä on ainoastaan tarvittavat sivut auki ja jos tulee jotakin juoma- tai vessataukoa, niin se puhelin ei niissäkään siihen kätöseen ilmesty.

 

  • Itsensä kuuntelu helpottuu, kun koko ajan ei mene ja häslää monen asian kanssa. Etenkin urheilijana koen tämän tärkeäksi, koska se kropan ja pään kuunteleminen jaksamisen sekä tasapainon ylläpitämisessä on todella tärkeää. Jokaisessa päivässä täytyy olla niitä rauhoittumisen hetkiä, kun ei ole montaa asiaa samaan aikaan meneillään. Nyt on pariin otteeseen illalla jo kirja eksynyt käteen ja ruuan laittamisen kanssa olen ainakin toistaiseksi tehnyt sellaisen päätöksen, että korkeintaan musiikki saa soida taustalla, mutta se läppäristä pyörivä sarja tai jatkuva tekstailu saa jäädä kokonaan pois. Voi olla, että tähän tulee muitakin keinoja, että päivään tulee ainakin se yksi rauhoittuminen.

 

ruuanlaitto

 

  • Ikävä kyllä sanonta: ”Stressin määrä on vakio” pitää liian usein paikkansa, mutta tuon viikon aikana pystyi huomattavasti helpommin erottelemaan ne syyt, mitkä sen vakiona pitivät. Olen sellainen, että jos teen montaa asiaa päivän aikana saatan illalla sitten unohtaa kaiken, mitä olen tehnyt, koska asioita on ollut niin useita ja ne ovat menneet päällekäin. Tästä taas seuraa fiilis, että en ole saanut mitään aikaiseksi. Oli huomattavasti helpompi hahmottaa, että mitä oikeasti on saanut aikaiseksi päivän aikana nyt, kun teki yhtä asiaa kerralla ja keskittyi siihen. Tämä taas tekee sen, että oikeasti huomaa, kun asiat edistyvät, mikä ainakin omalla kohdalla lievittää osaltaan sitä ”En saa mitään aikaiseksi” -oloa ja sitä helposti seuraavaa stressaamista. Unohtamatta, että nyt kun tekeminen ja työt lopetettiin, niin ne oikeasti lopetettiin ja illalla keskityttiin taas ihan muihin asioihin.

 

  • Älypuhelin on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kyllä se vain näin on. Katsokaapa joskus ympärillenne, kun kävelette, olette bussissa tai pyöräilette. Kuinka moni räplää puhelinta? Melko usea. Autolla ajaminen ja suojatien ylittäminen nenä kiinni puhelimessa (katsomatta mihinkään suuntaan) on arkipäivää. Ei se puhelin taskussa pysy silloinkaan, kun näkee ystäviä tai perhettä. Tämä pistikin paljon ajattelemaan; Mitä siellä puhelimessa on niin tärkeää, että se voittaa sen oikean elämän? (Puhumattakaan turvallisuudesta, mistä saisi ihan oman postauksensa aikaiseksi). Voin melko varmuudella sanoa, että siellä kuolinvuoteella en ajattele: ”Voi vitsit kuinka hieno elämä olikaan! Ajatteleppa niitä kaikkia Instagram seuraajia sekä tykkäyksiä. Life well spent!” Siksipä älypuhelimen siirtäminen rengiksi on tullut myös jäädäkseen. Puhelin on jo muutamaan kertaan jäänyt jopa kotiin ja useamman kerran unohtunut sinne repun pohjalle, kun kavereita tai perhettä olen ollut näkemässä. Se on kohtalaisen ärsyttävää ja epäkohteliasta, kun toinen sanoo: ”Sanotko vielä uudestaan, en kuunnellut.” samalla kun pää nousee puhelimen näytöltä. Tästä eniten yleensä saa kärsiä se henkilö, kenen kanssa se jääkaappi jaetaan. Siksipä tästä lähtien, kun kuunneellaan, niin silloin oikeasti kuunnellaan. Toki ilman sitä piippaavaa puhelinta olisi aika monikin extempore ”Mä tuun käymään!” jäänyt tekemättä. Plus jotkut hetket nyt vaan on sellaisia, mitkä tahtoo taltioida ja se puhelin sattuu olemaan se väline, millä tuo homma helposti hoituu, joten tässäkin poikkeukset ovat sallittuja.
ottelu

Nämä hetket.

Toisaalta on multitaskingissa kääntöpuolensakin.

 

  • Kuten sanoin tietyissä asioissa tehokkuus parantuu. Esimerkkinä näistä kirjoittaminen ja tiettyjen selkeiden kokonaisuuksien tekeminen, MUTTA kaikessa se ei ole näin. Itsellä on paljon erilaisia pieniä asioita, mitä joudun päivän aikana tekemään: joihinkin sähköposteihin vastaaminen, omaan sosiaaliseen mediaan sisällön luominen sekä kommentteihin vastaaminen, treenien kirjaaminen, laskujen maksaminen jne jne. Näiden kohdalla multitaskaaminen on tehokkaampaa. Jos työhösi kuuluu sosiaaliseen mediaan sisällön tuottaminen, niin multitasking on melkoisen pakollista. Melkeinpä kaikki kanavani olivat tuon kokeilun aikana enemmän tai vähemmän hiljaisia, koska en voinut multitaskata niiden kohdalla. Kuvia someen tulee otettua enemmänkin siinä hetkessä, ei niinkään lavastetuissa tilanteissa (blogissa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta). Nämä kuvat ja pävitykset tapahtuvat usein syömisen tai ruuan laiton yhteydessä, treeneihin mennessä tai treenien lopussa. Tietyissä asioissa se multitaskaus on yksinkertaisesti vain tehokkaampaa, toki ne tilanteet täytyy osata itse tunnistaa.

 

  • Elämä on kohtuullisen hektistä aika ajoin ja vauhti tuntuu vain kovenevan. Siksipä koen, että multitasking on taito, mikä on lähes pakko ainakin jossain määrin osata. Aika ajoin vain sattuu olemaan kiire ja joudut tekemään samalla kalenteriin muistutuksia tai vastailemaan sähköpostiin, kun olet bussissa ja osa ruokatauoista saattaa mennä puhelin korvassa. Unohtamatta, että jotkut projektit menevät päällekäin toistensa kanssa. Tämä on aika ajoin täysin ok, mutta näissä täytyy pitää tiukkaa hihnaa, ettei homma lähde hanskasta. Itse huomasin, että sellaisina hetkinä kun oli kova kiire, olisi multitaskaus helpottanut paljonkin tekemistä, mutta kun näitä tulee, niin täytyy osata olla aika kriittinen omaa toimintaa kohtaan ja tunnistaa, missä menee se raja, että pitää a) Osata myös pienentää työmäärää ja b) Erottaa ne tilanteet, missä se tekemisen laatu alkaa heikkenemään. Kun on kaiken maailman pelejä ja vehkeitä, niin se houkutus tehdä miljoonaa asiaa kerralla on ainakin itsellä aika ajoin suuri.

 

pelejäjavehkeitä

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen, että lähdin tätä kokeilemaan. Vaikka vaan senkin takia, että moni arkinen asia on aivan loistavaa nyt, kun niitä saa taas tehdä. Hyvänä esimerkkinä aamupalan syöminen ja kahvin juominen samalla, kun katson Modernia perhettä. Mahtavuutta! Tai sitten se musiikin kuuntelu samalla, kun siivoaa. Vaikka alkuun tämä koko juttu tuntui kohtuullisen suurelta muutokselta, niin aika helposti se arki alkoi tämänkin säännön ympärille menemään. Poikkeuksena musiikin kuuntelu useammassakin kohdassa, mikä sai verisuonet aina aika ajoin päässä pullistumaan.

 

Kyllä sen nopeasti huomasi, että ei se maailma kaatunut, vaikka en heti puheluihin, sähköposteihin tai viesteihin vastannut. Eikä siellä sosiaalisessa mediassa tapahtunut mitään järisyttävää, minkä tämän oman sääntöni takia olisin missannut. Tosin muutaman oikein loistavan keskustelun pääsin tekemään ihan perinteisesti face to face, kun puhelin ei ollut häiritsemässä ja yhdellä bussimatkalla näin aivan mielettömän upean auringonlaskun, koska ”jouduin” katselemaan ulos. Niin ja on se kotikin pysynyt siistimpänä, kun sen päivittäisen  kymmenen minuutin siivouksen aikana keskittyy pelkästään siivoamiseen. Tuli sitä otettua herkemmin kavereihinkin yhteyttä etenkin treeniseuran suhteen.

 

Summa summarum: Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.

 

 

Avainsanat:

Saatat myös pitää

Multitasking, 3 päivää…

to 29.10.2015

Nyt on kolmas päivä menossa ilman multitaskingia. Päälimmäisenä… Lue koko kirjoitus

7 päivää ilman…

ti 27.10.2015

Tänään se lähti. Takaraivossa on tämä sosiaalinen koe kyteytynyt… Lue koko kirjoitus