Mitä jos lopettaisit? Tai edes vähentäisit?

Kolumni | keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Muutoksia! Koska kalenterissa lukee 26.1.2016 niin sitkeimmillä uuden vuoden lupaajilla pitäisi olla se uusi elämä ainakin jollakin tasolla edelleen arjessa näkyvissä. Tipattoman tammikuun vietossa mennään loppusuoraa, toki tuo yksi MM-kulta alkuvuodesta saattoi sen osalla katkaista melko lyhyeen. Joka tapauksessa monilla on varmasti tämäkin vuoden alku täynnä muutoksia ja lupauksia!

 

Minä myös kuulun tähän muutoksen tekijöiden ryhmään. Toki omalla kohdallani liikunnan lisäys tai uudet lenkkarit eivät ole tavoitteena. En edes nyt aio avata omaa alkanutta karkkilakkoani tai kehonkoostumuksen muutosprojektiani, vaikka tällaisetkin ovat menossa. Omat suunnitelmat ovat erilaiset.

 

Meillä oli pari viikkoa takaperin tyttöporukalla illanvietto. Juteltiin niitä näitä normaaleja tyttöjen juttuja. Keskustelu kulki urheilun, politiikan, oman elämän, töiden, ilmiöiden, parisuhteiden, lasten, zombien, Xboxin pelaamisen ja monien muiden aiheiden välillä. Kuitenkin yksi pisin keskustelu käytiin ekologisuuden saralla ja tässä kärkenä toimi lihansyönti.

treenipäivänruokaohjelma

Keittoaineksia

 

Kuinka moni on nähnyt Cowspiracy:n? Se on todella hyvä dokumentti karjateollisuudesta sekä sen vaikutuksesta ympäristöön ja ilmastonmuutokseen. Jos itsensä sivistäminen kiinnostaa, niin suosittelen katsomaan esimerkiksi Netflixissä tämän. Teos on melko raju ja silmiä avaava kokonaisuus. Varoituksen sana; jälkeenpäin saattaa vähän ahdistaa. Tässä muutamia faktoja, jotka poimin ko. dokumentin sivuilta.

 

maa

Kuva: Cowspiracy

ryöstökalastus

 

lihansyönti

Kuva: Cowspiracy

Ja tuossa on vain muutama poiminta. Dokkari oli todella silmiä avaava monelta kantilta ja selitti monialaisen ongelman, minkä valtava lihansyönti maailmassa aiheuttaa. Tulipahan melko karua todellisuutta myös Amerikan maan luomutuotannosta, joka ei ehkä ihan sitä omaa ajatusta vastannut.

 

Mutta takaisin omaan elämään. Minä rakastan lihaa. Pihvi, makkara, sisäfileet, hampurilaiset, kebab, siiveet kaikki grillattavassa muodossa oleva liha…. oikeastaan suosikkiruokiani ovat enimmäkseen sellaiset, jotka ovat tulleet jostakin, jolla on joskus neljä jalkaa ja nappisilmät olleet. Ok siipien kohdalla kaksi jalkaa. Aina mahdollisuuden salliessa tilaan ravintolassa lihaa. Tarkentaen; nautaa tai härkää. Kotona lihaa menee lähinnä kanan ja jauhelihan muodossa. Tamperelaisena luonnollisesti siivet ovat jotain loistavuutta, mistä luopuminen jo ajatuksenkin tasolla ahdistaa…. Mitä sitä sitten kaveriporukalla pitäisi syödä?!

 

Lähipiirissäni on jonkin verran vegetaristeja ja ihmisiä, jotka välttelevät lihaa ainakin suurimman osan ajasta. Yhtenä uusimpana; kaksoseni Nelli on alkanut vähentämään lihaa. Hän kutsuu itseään ”Hyvän päivän vegetaristiksi” joka tässä tapauksessa tarkoittaa, että arki menee enimmäkseen kasvisruokavaliolla. Toki joskus ulkona ja viikonloppuna saattaa tulla poikkeuksia. Jossakin kohtaa itsekin aloin miettimään lihansyömistäni. Ensin siltä kannalta, että olisi mukavaa saada uusia proteiininlähteitä. Eihän siitä kauaa ole, kun tuli iso myllerrys siitä, kuinka punainen liha on tutkitusti epäterveellistä. Toki sen ei pitäisi olla kenellekkään yllätys, että makkarat ja leikkeleet eivät niitä valtimoita auki pidä. Lisäksi tietenkin monet tutkimukset tukevat kasvisperäistä ruokavaliota terveydenkin kannalta. Toki tässäkin on tutkimuksia suuntaan ja toiseen, mutta sanottakoon, että lihansyönti on maailmassa yhdeltä jos toiselta hanskasta lähtenyt. Suositus, kun kuitenkin on maksimissaan 500g viikossa. Lähde. Tämä ei kuitenkaan yksin sitä omaa ajatteluani vienyt kasvisruokavalion puolelle, vaan enemmän ja enemmän siellä vaakakupissa on alkanut painaa myös ekologisuus. Viimeisimpiä potkuja oli tuo jo mainitsemani dokumentti.

 

Tästä sitten aloinkin päässäni sitä listaa tehdä. Syitä kasvisruokavalion suosimiselle löytyy monia. On etuja terveyttä ajatellen. Se sopii erinomaisesti osaksi maailmanpelastus operaatiota unohtamma sitä enemmän tai vähemmän karmaisevaa eläinten kohtelua, mitä osalla tiloista toteutetaan.

 

Mietin kuitenkin, että mites tuo kasvisruokavalio ja urheilu? Meneeköhän ne nyt varmasti yksi yhteen? Tuleeko tarvittavat ravinteet? Saako tarpeeksi proteiinia? Voiko urheilija pärjätä kasvisruokavaliolla?

aitominen

Tässä oppikirjaesimerkki aidalta alastulosta, jota ei saa tapahtua. Kysymys kuuluukin: Mitä jos se aitominen alkaa meneen tätäkin enemmän persiilleen?

 

Googlettelulla löytyi melko nopeasti menestyneitä urheilijoita, jotka ovat vegetaristeja ja osa jopa vegaaneja.

Scott Jurek: omistaa ultamaratonin Amerikan ennätyksen Lähde

Brendan Brazier: vegaani ja ammattilainen Ironman triathlonisti Lähde

Robert Cheeke: vegaani kehonrakentaja Lähde

Joe Namath: NFL pelaaja, joka pääsi muun muassa Hall Of Fameen Lähde

Carl Lewis: yksi kaikkien aikojen menestynein yleisurheilija, joka siirtyi vegaaniksi vuosi ennen MM-kisoja (tosin taustalla myös ei niin mairittelevat dopingtestit) Lähde   Lähde

 

Eli tuon listan perusteella lihansyönnin lopetus tai vähentäminen ei ole yhtäsuurusmerkki urheilun loppumiselle.

 

No voiko kasvisruokavaliosta sitten seurata puutostiloja? Ruokatieto.fi sanoo näin: Kasvissyöjä joutuu kuitenkin suunnittelemaan ateriansa huolella, jotta välttyy ravintoaineiden puutoksilta. Artikkelia lukiessa tämä kommentti koskee kuitenkin enemmän vegaaneja. Vegaanien täytyy olla huolellisempia muun muassa B12-vitamiinin, kalsiumin, raudan ja D-vitamiinin kanssa sekä aminohappojen. Toki D-vitamiinia pitää lähes kaikkien suomalaisten muutenkin syödä lisäravinteena, etenkin talvisin. Sport.fi:ssä kommentoidaan urheilijoiden ruokavalioita ja siellä sanotaan, että vegaaniruokavalio sekä urheilu voivat olla vaikea yhdistelmä. Noh itse en vegaaniksi tähtääkään, mutta myös kasvisruokavaliota noudattavan urheilijan tulisi huomioida ainakin raudan  (kasvisruuista saatu rauta ei imeydy yhtä hyvin kuin eläinkunnantuotteista saatu rauta) sekä kalsiumin saanti, jos maitotuotteet ovat myös pannassa. Jos tahtoo vähentää lihansyöntiä, niin se, että syö pari kertaa viikossa punaista lihaa hoitaa raudan saannin tai vaihtoehtoisesti ajoittaiset rautakuurit tekevät sen myös. Maitotuotteita välttelevän kalsiumin saannin pystyy kuittamaan ostamalla tuotteita, joihin on lisätty kalsiumia kuten soijajuomia, tofua tai mehuja.

 

Tässä kohtaa päätin itseäni sivistää myös ihan laatukirjallisuutta lukemalla ja Urheiluvalmennus -kirjasta selvisikin seuraavaa urheilijoiden vitamiinitarpeesta ihan yleisestikin: Jopa monipuolista ruokavaliota noudattava, kovaa ja paljon treenaavan kannattaa käyttää lisäravinteita, mutta tässä täytyy huomata, että ”kovaa treenaavalla urheilijalla” tarkoitetaan 4-8 tuntia päivässä harjoittelevia urheilijoita tai urheilua vastaavaa kovaa fyysistä työtä tekeviä ihmisiä, joten se ei nyt ihan jokaisen ongelma tule olemaan.

vitamiinisuositukseturheilijalle

Oheisessa taulukossa on vitamiinisuositukset ihmistyypistä riippuen (taulukko kirjasta Urheiluvalmennus). Määrät ovat mg/vrk määriä ja tuolla M-rajalla (joka ei ihan mahtunut lappuun) tarkoitetaan kyseisen vitamiinin myrkyllisyysrajaa.

 

Vaarassa ovat etenkin naisurheilijat ja ”kevyttä kilpaurheilua” harrastavat ihmiset, koska heillä kaloritarve ei aina täyty, joten vitamiinitkin jäävät saamatta. Kirjan mukaan, jos syö monipuolisesti ja saavuttaa sen 2500 kaloria päivässä, ei pitäisi vitamiinien saanti olla ongelmana. Riskiryhmille (naisurheilijat, kevyttä kilpaurheilua harrastavat sekä kovaa harjoittelevat 4-8 tuntia päivässä) suositellaan hankittavaksi laadukas monivitamiini (mikä on suositeltua myös 2-4 tuntia päivässä treenaaville) joka sisältää kaikki keskeiset vitamiinit ja lisäksi kannattaa varmistaa B-ryhmän sekä antioksidanttien (A,- C-, ja E-vitamiini, beetakaroteenin ja seleenin) saanti. Tässä lähteenä siis Urheiluvalmennus -kirja. Kannattaa muistaa, että näissä suosituksissa on huomioitu, että pohjalla on jo monipuolinen ruokavalio. Toki näissä varmasti se oma harkinta on myös suositeltavaa. Itsekin syön lisäravinteita, vaikka treenitunnit eivät tuonne 4-8 tuntia kovaa treeniä päivässä määriin pääse. Toisaalta tiedän, että kalorit saattavat aika ajoin jäädä alle tuon 2500 kaloria päivässä. Itse asiassa nyt kun on tullut näistä aika paljon luettua, niin oma gluteenittomuus sekä maitotuotteiden välttäminen (se yllä mainittu kalsium) ovat huomattavasti suurempi ongelma, kuin kasvisruokavalioon siirtyminen. Monia vitamiineja tulee viljoista (mm B-vitamiineja), jotka yllättäen ovat omassa ruokavaliossa vähäisellä käytöllä, joten tarkkana gluteenittomalla ruokavaliolla olevat henkilöt saavat olla.

 

Näissä vitamiiniasioissa tulee kyllä välillä päänsärky. Näissäkin on suuntaan ja toiseen suosituksia, joten joskus on vaikea tietää, mikä on oikein. Kuitenkin, mitä tässä nyt on lueskellut ja oppinut alojensa ammattilaisilta, niin ainakin D-vitamiini, Omega, laadukas monivitamiini sekä sinkki ovat melko perusteltuja urheilijoille käytettäväksi joka tapauksessa. Monet myös vetävät aika ajoittain rautakuureja ja B-vitamiini kuuluu melko monen yleisurheilijan lisäravinteisiin. Lisäksi maitohappobakteerit ovat suositeltuja, jos sairastelut ovat ongelmana tai menossa on kova treenikausi. Tuota kirjaa lueskellessani päätin myös, että voisi olla paikallaan hankkia hyvä aminohappo etenkin, kun treenit alkavat koventua, mutta se ei juuri tähän kasvisruokavalio -asiaan liity ellei sitten joku vegaaniksi tähtää.

 

Kuitenkin johtopäätös on, että kasvisruokavalioon siirtyminen tai sen suosiminen ei ole este urheilulle. Jos tavoitteena on lihansyönnin vähentäminen tai esimerkiksi muutama lihaton päivä viikossa ei mitään muutoksia ole tarpeellista tehdä. Ja vaikka kasvisruokavaliolle siirtyisikin (tässä tapauksessa mukana siis kala, kananmuna sekä maitotuotteet) ei sen suurempia muutoksia tarvitse tehdä, kuin tarvittaessa aika ajoittainen rautavalmiste.

 

Seuraava kysymys kuuluikin: Mites sitten se proteiinin saanti?

 

Kasvisruokavaliolla proteiinin saanti ei ole mikään ongelma. Toki ainakin omalla kohdalla tarkoitetaan sitä, että kala ja kananmuna (kananmunia menee 2-5 päivässä ja ainakin edellisessä terveystarkastuksessa kolesterolitasot olivat loistavat) eivät ole ihan lähiaikoina lautaselta kenkää saamassa. Jos näitäkin välttelee, niin se on sitten ihan omanlaisensa maanpäällinen helvetti, johon itse en ainakaan vielä kykene. Siinä kohtaa täytyisi myös erityishuomiota kiinniittää, että tulee tarpeeksi laadukkaita ja monipuolisia proteiininlähteitä juurikin aminohappoja ajatellen. Läde. Löysin netin syövereistä melko mainion ”Kauppalistan” missä on amerikaksi esitelty erilaisia kasvisperäisiä proteiininlähteitä. Kyseisen listan löytää tästä. protein-grocery-list  Lähde

 

Tuossa listassa on todella paljon erilaisia proteiininlähteitä ja yksikään niistä ei ole tullut mistään, millä on jalat. Kuitenkin kuten sanoin; omalla kohdalla suuren helpotuksen tuo kala ja kananmunat. Olen myös alkanut käyttämään tofua. Toki tofu eli soija on melko kiistanalainen tuote, koska tutkimuksia on sekä puolesta että vastaan. Muutaman luettuani en oikein tiennyt, mitä uskoa. Tästä huolimatta tofua aina silloin tällöin käytän. Tuotteeksi valikoituu aina luomutofu, millä pyrin minimoimaan ne kauhistellut haittavaikutukset. Löysin myös Koikkarin Prismasta melko mainioita gluteenittomia kasvispihvejä, mitä on tullut mussutettua viime aikoina. Lisäksi nykyään tuolta kuivakaapin puolelta löytyy sekä herneproteiinirouhetta (60g protskua per 100g eli vähintäänkin hyvä määrä) sekä härkäpapurouheseos (47g proteiinia per 100g). Varoituksen sana papujen syöjille… älkää treffejä varatko samalle illalle, koska se elimistön oma ”ilmanvaihto” voi käydä aika kovilla. Toisin sanoen kotona voi paukkua. Ihmisille, jotka eivät keliapinoita ole, on tarjolla myös kohtuullisen laaja valikoima erilaisia proteiininlähteitä pakasteiden puolella. Esimerkkeinä kasvispyörykät, pihvit, quorn sekä saitan. Kuulin myös huhua, että kaurasta ollaan taikomassa melkoisia herkkuja mahdollisesti jo tämän vuoden puolella nyhtökauran muodossa. Lisäksi on tarjolla pilvin pimein erilaisia proteiinijauheita riisiproteiinista heraan ja hamppuun, joilla voi vaikka smoothieihin sekä treenin jälkeisiin palautusjuomiin proteiinia saada.

palautusjuoma

Tee se itse palautusjuoma/välipala treenin jälkeen: Banaani, kaksi kananmunaa, l-glutamiinia, merileväjauhetta, toco-jauhettta sekä mustikoita. Normaalisti mukana myös mansikoita, mutta nyt olivat päässet loppumaan. Huom tämä kannattaa tehdä vasta kotona, jos ei voi pitää juomaa kylmässä, koska raaka kananmuna sekä lämmin huone eivät ole hyvä yhdistelmä…. Terveisin kerran sai juosta kotiin treenien jälkeen.

 

Huh tulipahan jauhettua tätäkin aihetta ihan perusteellisesti! Tämä lihan vähentämisen suuntaus on siis jo muutaman viikon ollut päällä ja voin ilokseni sanoa, että eilen oli ihka ensimmäinen päivä, kun menin aamusta iltaan puhtaasti kasvisruokavaliolla! Kuten eräs blondi sanoisi: Self five! Muutenkin tämä uusi missio on yllättävän helposti mennyt käytäntöön. Toki tuon jääkaapin jakajan kanssa täytyy aina välillä kompromisseja tehdä. Jos en itse kerkeä kaupassa käymää, vaan se ulkoistetaan toiselle osapuolelle täytyy erityinen ohjeistus ostoksiin tehdä. Lue: Mikä on sitä hyvää tofua…. Lisäksi eilen tein pinaattilettuja ensimmäistä kertaa elämässäni ja noh… ne eivät ihan mitään loistavia olleet, jolloin tuli sellainen F*** this s*** tyyppinen olotila, meikä siirtyy takaisin 24/7 lihansyöjäksi. Se onnekseni kesti vain hetken ja sain vastustettua sitä jääkaapissa nimeäni kutsuvaa seireeniä (meetwurstipaketti).

 

Tämän raamatun pituisen kirjoituksen päätteeksi on kuitenkin sanottava: En ole mikään erityinen absolutismin kannattaja. Tässäkin asiassa tavoitteeni ei ole ensi viikolla olla täydellinen vege, vaan ajatuksena on pikku hiljaa vähentää lihansyöntiä. Jos sitä saisi alkuun yhden ehkä kaksi lihatonta ruokaa päivässä ja siitä pikku hiljaa pääsisi kohti niitä kokonaan lihattomia päiviä. Ja kuten sanottu, yllättävän mutkattomasti ovat nuo lihattomat ruuat tulleet osaksi omia päiviä.

 

Joku voi miettiä, että mitä järkeä on vain vähentää; täytyy sitten tehdä kaikki täydellisesti, jos edes tekee. Itse olen eri mieltä. Parempi se on edes muutamalla aterialla ottaa sitä kasvisvaihtoehtoa, koska sekin on askel parempaan. Etenkin ihmistyypiltä, joka sorsia ruokkiessa ei voi olla ajattelematta, että näyttääpä tuo mielettömän söpöltä ja samalla miettii, että miltähän tuo rintafile maistuisi grillattuna? Ulkona ja vieraissa syödessä saattaa sitä neli- tai kaksijalkaista lautaselle eksyä (sekä kisareissuissa ja leireillä mennään sen mukaan, mitä tarjolla on) ja suoraan sanottuna herkkupäivän siivistä en ole vielä valmis luopumaan. Löysin kuitenkin ekologisesti ajateltuna hyvän porsaanreiän; riista. Toki tuo oma sisäinen metsästäjä rajoittuu kesällä aika ajoin tapahtuvaan kalastamiseen, joka sekin on ikävä kyllä ollut vähenemään päin. Lisäksi ainakin toistaiseksi tuo urbaanimetsästys ei ole onnistunut, joten riistaa en ainakaan vielä ruokapöytään asti ole saanut.

 

Mutta summa summarum vastauksena tuohon otsikossa esittämääni kysymykseen tämä entinen paljasjalkainen gluteeniton lihansyöjä vastaa:

 

En vielä lopeta, mutta ainakin vähennän. 

 

Muut lähteet sekä inspiraatiota lihansyönnin lopettamiseen tuovia linkkejä:

7 Reasons to choose plant-based diet 

WHO: Makkara aiheuttaa syöpää, punainen liha aiheuttaa sitä todennäköisesti

Dangers of soy

The vegetarian athlete diet

Vähennä lihansyöntiä

8 huippu terveellistä proteiinin lähdettä

 

Avainsanat: , ,

Saatat myös pitää

Vinkkejä vatsan hoitoon

su 23.4.2017

Meikäläiselle on kuluneen kahden kuukauden aikana käynyt melkoinen… Lue koko kirjoitus

Ihana kamala ruoka

ma 20.6.2016

Onko kukaan muu huomannut, että ruoka ja ruokavaliot tuntuvat olevan… Lue koko kirjoitus

Säästövinkki

su 23.8.2015

Kesähän on kuumimmillaan, mutta kalenteri ikävä kyllä näyttää,… Lue koko kirjoitus