Instagram
Blogit.fi
Twitter
Bloglovin
Facebook
Pinterest
Google+
YouTubeAktiivisuusranneke | Go or no go?
Arki | torstai 25. helmikuuta 2016
Sain Fitbitin Surge -aktiivisuusrannekkeen itselleni käyttöön muutama viikko takaperin. Tai no itseasiassa en osaa enää sanoa, että onko tämä aktiivisuusranneke, älykello, sykemittari vai jotain siltä väliltä. Ominaisuuksia kun on kosketusnäytöstä, sykkeeseen, viestien ruudulle tulemiseen, GPS:ään ja vaikka mihin näiden väliltä. Suoraan sanottuna en ihan täysin tiennyt, että mitä kellolta odotin. Sykemittari oli ostoslistalla joka tapauksessa, joten tämä tuntui mainiolta vaihtoehdolta, jonka toimivuuden tahdoin testata.
En olisi kuuna päivänä uskonut, että tästä tulee melkoisen vakio ranteen koristaja, mutta niin siinä vain kävi. Melko monelle juoksijalle sykemittari on se must have -juttu. Itsekin teen paljon treenejä niin, että vauhdit sekä palautukset jaotellaan sykkeiden mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, kun syke menee tietyn rajan alle palautus loppuu tai vaihtoehtoisesti, jos syke nousee tietyn rajan yli, niin vauhtia hidastetaan. Etenkin peruskuntokaudella sykkeiden kanssa pelataan, koska pohjakuntoa kohottaessa ei syke saa nousta yli 140. Voin sanoa, että se on lenkeillä yllättävänkin haastavaa mennä niin, että sykkeet eivät nouse, koska jalat olisivat kyllä meno mielellä.
Nyt samaan hengenvetoon on kuitenkin sanottava; Fitbit ei ole sykemittari, vaikka sykkeen laite ottaakin, se on aktiivisuusranneke. Laite mittaa sykkeen ranteesta, joten se on jonkin verran myöhässä. Lisäksi todella kovissa treeneissä, missä tulee paljon liikettä (kova kuntopiiri, aitatreeni, nopeustreenit ja happovedot) ja heilumista tai jos syke nousee hetkellisesti todella korkealle, saattaa laite aika ajoin sen kadottaa. Lenkeillä, alkuverkoissa sekä kevyemmissä treeneissä (jumpat, fysiotreenit) mittari pysyy hyvin mukana. Sykevyöt ovat tuon puolen teknologiassa vielä edellä, mutta kovaa vauhtia myös ranteesta sykkeen mittaaminen kehittyy. Tosin, vaikka ranneke hetkellisesti kadottaisikin sykkeen, niin se osaa silti arvioida, missä mennään, joten mitään suurta vahinkoa ei tapahdu. Vaikka täydellisen oikeaa sekä ajantasalla olevaa syketietoa en treeneistä aina saa, niin kello on siitä huolimatta osoittautunut erittäin hyödylliseksi vekottimeksi.
Mittari yhdistetään Fitbitin omaan appiin, joka varastoi ja kerää päivistä erilaista dataa; kalorien kulutus, askeleet, kilometrit, aktiiviset minuutit, noustut portaat sekä unen määrän. Sinne voi myös lisätä syödyt kalorit, juotu vesi ja tehdä oman suunnitelman painon pudottamiseksi, missä kirjataan tavoite ja mittari laskee paljonko päivän aikana kaloreita saa tulla.
Se itselle erittäin kiinnostava (ja tavallaan vähän järkytyksenäkin tullut asia) on koonti omien päivien aktiivisuudesta. Ohessa on neljältä eri päivältä dataa. Saa arvata, mikä kuuluu millekin. Yhtenä päivänä oli nopeusvoima, toisena ”teen kuolemaa kotona lepo”, kolmas kuntopiiri sekä lenkki samana päivänä ja neljäs aktiivinen lepopäivä. Noh se teen kuolemaa kotona lepopäivä ei varmaan ole kauhean vaikea arvata…
Näitä pyöritellessäni tein melko tärkeitä huomioita: Kovempina treenipäivinä saa oikeasti syödä aika kovalla kädellä etenkin, kun ruoka on terveellistä. Silloin, kun mennään yli 3000 kalorin, niin sitä safkaa saa ladata naamariin koko ajan. Yhtenä päivänä ei ruoka jostain syystä maittanut ja en sitten syönytkään tarpeeksi ja jäin melkein 1000 kaloria miinukselle (en laske laske kaloreita, mutta tässä on oppinut vuosien varrella jo arvioimaan omien ruokien kalorimäärät), niin sain maksaa siitä sitten seuraavat kaksi päivää, kun treenit eivät kulkeneet ollenkaan. Vähän teki mieli hakata omaa päätä etenkin, kun tiesin, että sinä päivänä olisi väkisin täytynyt tankata, Toisaalta Surgen avulla tein myös muutoksen herkkupäivään. Yleensä olen pitänyt herkkupäivän viikonloppuna, mutta tulin siihen tulokseen, että siinä ei ole mitään järkeä, koska kulutus on aika ajoin melko pientä viikonloppuisin, kun taas kovina treenipäivinä on vaikea saada kaloreita täyteen. Siksipä uusi herkkupäivä onkin perjantaisin. Silloin teen kaksi treeniä ja kulutus menee aina yli 3000 kalorin, joten herkut kannattaa siihen päivään ajottaa.
Olen kauhukseni huomannut, että olen jäänyt tähän hivenen koukkuun. Sen lisäksi, että saan viikottaisen koonnin omasta aktiivisuudesta, niin saan myös palkintomerkkejä, kun saavutan tietyn määrän askelia, portaita, kilometrejä jne. Ilmeisesti palkinnot ovat mukavia saada, koska tässä on alkanut itseään vastaan jo ihan tosissaan kisaamaan erilaisten merkkien perässä. Toisaalta tunnetusti kaikkihan on mukavampaa, kun siitä saa kilpailun… Sitä paitsi tuo datan seuraaminen on vaan todella koukuttavaa!
Dataa eilisestä lenkistä
Summa summarun; Jos tavoitteena on saada erinomainen sykemittari, niin tämä ei ole laite siihen, mutta jos ajatuksena on saada liikettä sinne takapuoleen, motivaatiota, tietoa omasta päivän aktiivisuudesta sekä apua esimerkiksi painonhallintaan, niin suosittelen kyllä ehdottomasti!
Niin ja arvaajille kuvat vasemmalta oikealle ylärivistä alas: Kuntopiiri ja lenkki, kuolemaa kotona, aktiivinen lepopäivä ja nopeusvoima.
Avainsanat: testissä, yhteistyö
Uudempi
← Lomalla viimeinkin| BangkokVanhempi
Viikonloput ilman urheilua →Saatat myös pitää
Slush Top 10
la 21.11.2015
Viime viikolla tulin taas yhden kokemuksen verran rikkaammaksi, kun… Lue koko kirjoitusKylmähoito on saapunut…
su 25.10.2015
Jes vihdoinkin meikäläinen voi täällä blogin puolella kirjoittaa… Lue koko kirjoitusTestissä kompressiotrikoot
ti 28.7.2015
Nyt ne tuli, nyt ne tuli, nyt ne tuli! Zero Point on tuonut… Lue koko kirjoitus
Vitsit, kun nuo virtuaaliset palkinnot saisi itsenikin kisaamaan. Entisenä lentopalloilijana sitä vaan tarvis sitä ”omaa porukkaa” ympärille. Tosin FitBitillä taitaa olla myös kaverien kanssa kisaaminen mahdollista, pitääkin tutkia vielä tarkemmin. Tykkään kyllä ihan hulluna oman Charge HR:n unen mittauksesta. Aamuisin herätessä mietin, että oliko hyvä vai huono yö ja sitten tsekkaan appsista, että mitä sen data näyttää. Ja aika usein se fiilis on yksiin sen käppyrän kanssa. Ehkä, kun unen saa laittettua kuntoon, niin itseään jaksaa aktivoida muutenkin enemmän!
Kyllä kaverit on yksi parhaista motivaattoreista! Joo Fitbitillä on juurikin se, että saa kavereita liitettyä appiin ja tehtyä haasteita porukalle. Itsellä tosin ei kenelläkään kaverilla tuota vielä ole, niin en ole päässyt kokeilemaan, mutta voisin kuvitella, että se lähtisi aivan hanskasta, jos noita entisiä/nykyisiä urheilijoita eksyy sitä käyttään, niin se on yhtä isoa kisaamista sitten 😀
Mä en öisin tätä kelloa käytä, kun on se Beddit, joka mittaa unta ja se omallakin kohdalla pitää aika hyvin yleensä paikkansa tai ainakin osaan yleensä hyvin arvata, että oliko hyvä vai huono yö. Mutta kyllä se on juurikin niin, että uni ensin kuntoon ennen kun lähtee treenaan; juurikin ne peruspalikat kuntoon (: Tsemppiä nukkumisen parantamiseen!
Moi.
Mä sain synttärilahjaksi tänä vuonna Garmin Fenix 3:n, jossa on urheiluominaisuuksien lisäksi aktiivisuuden mittaus. Olen innostunut tästä oikeasta askelmittauksesta/aktiivisuuden seurannasta. Tämä kello itseni kohdalla paljasti karun totuuden: liikun vähän, vaikka kuvittelin liikkuvani paljon. Eli päivästä suurinosa mener paikallaa kököttäen (työmatkat autolla 45min/suunta ja toimistotyöt). Moista epäaktiivisuutta ei oikein voi paikata parin tunnin lenkillä. Mutta tässäpä kello hieman potkii liikkeelle: käynti kerroksen toisella automaatilla tai neljän kerroksen portaat riittää nollaamaan laiskuuspalkin.
Tosiaan, paikallaolon karu fakta: mulla päiväaskeltavoite pyörii 7000-9000 välissä. Viikon pitkä juoksulenkki onnistuu korottaa palkkia sen verran runsaasti, että sitten normaalielämisellä ja liikkumisella jäädään neljänä päivänä tavoitteesta. Garmin ei ainakaan oikein osaa hyvittää askeleihin uintia ja pyöräilyä. Viikossa tulee n. 5-6km uintia ja se näkyy vain kulutettuina kaloreina ja ”tehominuutteina”. Innolla odotan, mikä on askelmääräni kesällä, kun alan taas pyöräilemään 80km 3-5krt/viikko.
Hyvää kesän odotusta
Hui tuossa tulee varmasti paljon istuttua, kun on automatka ja vielä istumatyö. Ja se on kyllä totta, että vaikka kuinka treenaisi tunnin päivässä (ja vaikka se olisi kovaa treeniä), mutta jos koko muu aika istutaan, niin se aktiivisuus on todella vähäistä. Juurikin kaikilla tuollaisilla pienillä muutoksilla (portaat ja vähän pidemmät reitit töihin) saa lisättyä aktiivisuutta paljon. Itselle tulee hyvin aktiivisuutta treenipäivinä, mutta olen silti alkanut menemään enemmän portaita, kun haluan koko ajan parantaa 😛 Mutta tosiaan ei pelkkiä askelia kannata katsoa juurikin tuon takia, jos tulee liikuntaa, mistä niitä askelia ei juuri tule.
No noilla pyöräilykilometreillä varmasti räjähtää askeleet käsiin (: ! Hyvää kesän odotusta sinnekin!
Hankin Charge HR:n tammikuussa lähinnä tsemppaamaan, lenkeillä ja treeneissä on Suunnon Ambit aina mukana toisessa ranteessa :).
Havainnot sykkeen mittauksesta on aivan samat, eli jotain sinnepäin. Varsinkin kun mennään VK ja maksimialueelle. Mutta päivän normiaktiviteetteja on kiva seurata, ja todeta kuinka levottomasti tulee nukutuksi. Laite kuuluu ehkä sarjaan nice to have – kun muillakin on.
Joo voi olla, että itselläkin on syksyllä edessä ”normi” sykemittarin hankinta tai sitten rokkailen tuolla vanhalla, joka on varastettu äidiltä, mutta kyllä tuo Fitbit on silti vaan koukuttava ja mainio 😀 ! Vaikka mitään super tärkeää dataa sieltä ei välttämättä ”paatunut treenaajaa” saakkaan, niin on se mukava olla tuomassa motivaatiota ja toisaalta itsellä ainakin selvisi tuo uusi herkkupäivä rannekkeen ansiosta. Nukkumista en tuolla ole seurannut, kun en osaa nukkua kello ranteessa, mutta ehkäpä sitäkin voisi joskus uteliaisuuttaan kokeilla.