Ihana kamala ruoka

Ruoka | maanantai 20. kesäkuuta 2016

Onko kukaan muu huomannut, että ruoka ja ruokavaliot tuntuvat olevan koko ajan tapetilla? Kantaa ”ammattilaisena” asiaan ottaa ihminen kuin ihminen, oli taustalla tietoa, koulutusta tai osaamista. Mielipiteet ovat melko kärkkäitä ja usein eri näkemyksen omaavat henkilöt yritetäänkin asettaa riitatilanteeseen keskenään. Tänään joku ruoka on terveellistä ja huomenna se onkin suoraan paholaisen itsensä keksimää.

 

Henkilökohtaisesti odotan innolla, että pääsemme ruokatrendeissä sellaiseen pisteeseen, että kaikkia suositellaan syömään vain pyhällä vedellä kasteltuja vapaana ja onnellisessa kodissa kasvatettuja vihanneksia sekä luomu auringonvalossa eläviä, vegaaniruokavaliota noudattavia ja kerran päivässä punttisalilla käyviä karjaeläimiä. Unohtamatta tietenkään Paavin siunaamia suvaitsevassa maaperässä kasvaneita super foodeja. Itse asiassa tätä menoa emme välttämättä ole edes kovinkaan kaukana tästä.

ruokavalio

Ohessa otos joskus onnellisessa meressä asuneesta Thaimaalaisesta katkaravusta.

 

Käsi sydämellä: En minä sitä omaakaan ruokavaliotani ihan helpoimmaksi mahdolliseksi ole tehnyt. Gluteeniton, maitoa välttävä hyvän päivän ”vegetaristi” (lue lihaa paljon vähentänyt) -combo ei ole aina ihan mutkatonta toteuttaa. Toisaalta näissä omissa valinnoissani taustalla jylläävät sekä pakko, omalle kropalle sopivat ruuat, että eettisyys.

 

Olen täällä blogissani aikaisemmin hehkuttanut gluteenitonta ruokavaliota ja olenpa maitotuotteidenkin vähentämiseen kannustanut. Omalla kohdallani syy gluteenittomuuteen on pakko. Maha ei yksinkertaisesti kestä sitä. Pienikin määrä pastaa vie vatsani hetkessä tilaan, jonka seurauksena tuntemattomat mummut tulevat onnittelemaan raskaudesta ja pelkkä ajatus ruisleivästä tuottaa yhden kammion verran kaasuja. Maitotuotteita eksyy lähinnä kahviin, mutta muuten ne ovat jääneet vähälle. Lihan vähentämisen syynä on ollut niinkin vähäpätöinen asia, kuin maailman pelastaminen, josta voi lukea lisää tästä postauksesta. Mutta sanotaanko, että tässä omassa ruokavammaisuus tilassani en lihattomuudesta tahdo liikaa stressiä ottaa ja aika ajoin saattaa se hampurilainen tai yksi jos toinenkin siipi suuhun eksyä.

aamupala

Päivien parhautta: aamupala.

Ruuan suhteen olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että tieto lisää tuskaa. Puhumattakaan, että näissä asioissa lähtee yhdellä jos toisellakin mopo hanskasta, eikä se täällä näppäimistön takanakaan aina hallinnassa ole. Uusia asioita tulee vain niin paljon, toinen sanoo toista ja toinen toista. Trendit muuttuvat ja massahysteria saadaan aikaiseksi jo yhdellä Ilta-Sanomien uutisella.

 

Tämän epätietoisuuden sekä loputtomien absoluuttisten oikeiden mielipiteiden valtameressä uidessani olen päässyt kuitenkin kahteen lopputulokseen. Ensinnäkin yksi asia, mikä on aivan varma on, että ruuasta sekä ruokavaliosta stressaamalla ei päästä mihinkään hyvään. Se, jos ottaa paineita siitä yhdesä omenasta, joka ei sillä luomu auringonvalolla ollutkaan kasvatettu, ei lopputulemaa ainakaan paranna. Se, että joka viikko aiheuttaa itselleen psykoosiin verrattavan tilan ruuan takia ja pyöräyttää sen oman lautasmallin uusiksi vain, koska.. noh…. ”Kun muutkin teki niin ja se on tää trendi nykyään” ei ole hyvä idea. Päinvastoin. Tämä aiheuttaa pelkästään harmaita hiuksia sinulle sekä kaikille ihmisille ympärilläsi.

 

Toinen asia, josta olen jopa yhdelle jos toiselle vinkannutkin on, että niihin erikoisruokavalioihin sekä trendeihin ei kannata mennä, jos oikeasti voi hyvin. Jos olet terve, liikut tarpeeksi, syöt perusterveellisesti etkä omaa mitään mysteerisiä vaivoja ja elämä on muutenkin kaiken kaikkiaan niin sanotusti jiirissä, niin ei sitä pakkaa kannata sekoittaa vain sen takia, koska maidoton, gluteeniton, FODMAP-ruokavalio on ”in”. Ei ei ei. Voin sanoa, että vaikka oma olo tuolla edellä mainitulla ruokavaliolla onkin hyvä, niin olisihan se huomattavasti helpompaa, jos jokaisessa ostoksessa ja ravintolakäynnissä ei tarvitsisi kytätä, että onko siinä aterian vieressä G, M, EVVK, VMP, LOL, OMG, GMO, ASDAF -merkinnät.

välipalaherkut

Onnellisessa virike mullassa kasvatettuja vapaana eläneitä pähkinöitä ja muuta super foodia. Mutta nämä oli kyllä oikeasti aika hyviä Monarchilta saatuja eväitä.

 

Jos oikeasti ei ole niitä terveydellisiä tai suorituskykyyn liittyviä syitä muuttaa sitä ruokavaliota, niin ei siitä määräänsä enempään stressiä kannata ottaa. Tosin omalla kohdalla poikkeuksen tekee arvovalinnat sekä eettisyys, jotka ovat juurikin syynä siihen, miksi olen pyrkinyt vähentämään sellaisten asioiden syömistä, jotka joskus ovat ihanan söpöt nappisilmät omanneet ja yhdellä tai useammalla jalalla tepastelleet.

 

Tiivistyksenä: Elämä on aika ajoin muutenkin vaikeaa, sitä ei kannata ehdoin tahdoin alkaa itse vaikeuttaa ruokavaliopsykoosiin osallistumalla. Unohtamatta, että oman järjen käyttö on sallittua yhdessä, jos toisessakin tilanteessa. Itse asiassa se on tässä elämässä yleensäkin ihan suotavaa.

 

Niin ja aivan pakko lopettaa huomioon, mikä tuntuu menevän kaiken maailman radiossa höpöttävillä personal trainereillakin pieleen: Se on muuten gluteeniton ei gluteiiniton ruokavalio.

 

Kiitos ja näkemiin.

Avainsanat: ,

Uudempi

Saatat myös pitää

Vinkkejä vatsan hoitoon

su 23.4.2017

Meikäläiselle on kuluneen kahden kuukauden aikana käynyt melkoinen… Lue koko kirjoitus

Mitä jos lopettaisit? Tai…

ke 27.1.2016

Muutoksia! Koska kalenterissa lukee 26.1.2016 niin sitkeimmillä uuden… Lue koko kirjoitus

Säästövinkki

su 23.8.2015

Kesähän on kuumimmillaan, mutta kalenteri ikävä kyllä näyttää,… Lue koko kirjoitus