Vain elämää

Arki | tiistai 24. tammikuuta 2017

Oma lupaukseni blogin kanssa aktivoitumisesta ei nyt ihan mennyt suunnitelmien mukaan, mutta onnekseni tähänkin hyvät (teko)syyt löytyvät. Täytyy sanoa, että tässä on viime aikoina ollut jopa jonkin verran kiirettä, mikä tosin on ihan mukava fiilis. Urheilun ulkoupuolisen elämän voi tiivistää vauhtiin sekä vaarallisiin tilanteisiin ja tulipahan tuossa yhtenä viikonloppuna käytyä Saaremaallakin tutustumassa Spa Hotelli Meriin ja Rüütliin. Matkalla pääsin onnekseni yhdistämään hyödyn ja huvin vieläpä aivan mahtavassa seurassa, kun kaverini Reetan (osalle ehkä korkeushyppypatjoiltakin aikoinaan tutuksi tullut) kanssa Virossa pikavisiitillä kävimme.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuvista kiitokset Reetalle :) Linkki hänen blogiinsa: https://reettak.com/

ruokakuva

Ruoka oli juuri niin hyvää, kuin miltä se näyttikin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ja kerettiin vähän altaillakin käymään.

Tosiaan teen tuon oman toiminimen kautta jonkin verran hommia viestinnän, somen ja markkinoinnin parissa, mutta kyllä se suurin aikasyöppö, itseasiassa aivan ylivoimaisesti tällä hetkellä, on urheilu. Mistä päästäänkin melkoisen hennolla aasinsillalla niihin oleellisiin asioihin eli treeneihin.

 

Treenit menevät hyvin! Siis todella hyvin. Siis sillä tavalla, että tässä on alkanut jo vähän allekirjoittanutta ahdistaa, kun ei mitään sen suurempia ongelmia ole tullut *kop kop*. Treenitunteja tulee kellotettua melko paljon viikolla, kun parhaimpina päivinä treeneissä kuluu neljä tuntia ja vaikka itse sanonkin, niin tekemisessä on ihan meininkiä. Omalla kohdalla tulee aika paljon tehoa ja melko kovaa treeniä koko viikko, mutta tämä kyllä tuntuu kropalle sopivan, koska kehitystä tulee. Raudat nousevat mukavasti ja tuossa tuli vähän hiekkakasalla pelleiltyä ja siellä vauhdittomassa pituudessa ennätyskin laitettiin uusiin lukemiin, kun mittanauha näytti 2,63m. Juoksukuntokin on noussut, mistä saan varmasti kiittää jokaviikkoista 8x200m treeniä, mikä on melko pysyvästi omaan ohjelmaani laskeutunut. Muutenkin treeneissä on mukavaa (no sen verran mukavaa, mitä nyt happotreeneissä voi yleensäkään olla), meininki on hyvä ja tuntuu, että sellainen sopiva ”Rennosti, mutta tosissaan” -asenne on laskeutunut tähän omaan päähän Toivon mukaan jäädäkseen.

 

Ohessa materiaalia voimapuolen treeneistä, joissa meikällä on nykyään enemmän tai vähemmän vakiotreenikaverina osalle ehkä tuttu keihäsplikka Sanni. Itseasiassa olen tuohon Instagramiin muutenkin nyt aika paljon tykästynyt ja siellä olen huomattavasti aktiivisempi, kuin täällä blogin puolella, joten jos omat touhuamiseni kiinnostavat, niin kannattaa siellä alkaa seuraamaan.

 

Juttelimme myös valmentajan kanssa ja näillä näkymin tämä aituri näkyy ihan viivalla asti hallissa. Toki hallikauteen emme panosta, vaan kyseessä on enemmänkin ”Treenit tehdään kisojen kautta” -tyyppinen lähestyminen. Vielä emme ole lyöneet lukkoon matkoja tai edes kisoja, mutta ellei tässä nyt aivan takapuolelleen jokin mene, niin hallikisat kutsuvat. Ja tästäkin on ihan hyvä fiilis! Ohjelmassani on ollut niin paljon ”Haista &%¤%&!” -treenejä, joten tuo selkärankakin tuntuu olevan kasvanut sen verran, että ajatus hallissa kisaamisesta ei edes ahdista, vaan jopa ihan aikuisten oikeasti innostaa. Ainakin toistaiseksi!

 

Tässäpä tuota oman arjen päivittelyä. Kyllähän tähän nyt romaanin verran asiaa saisi, mutta yritetään nyt pysyä ihan juurikin siinä: asiassa. Lisäksi suurin toivein odottelen, että tuo syvällisemmän pohtimisen sanallinen arkku kohta aukeaisi. Ovathan nämä ihan mukavia päivityksiä, mutta itse en oikein näistä ”Kuulumiset” tyyppisistä päivityksistä mitään saa. Siksipä yritän tässä jotain ihan järkevääkin tekstiä tulevaisuudessa saada aikaiseksi!

 

Suosittelen tuolla Instagramin puolella (@nooratoivo) seuraamista, jos arkeni ja menemiset kiinnostavat. Nyt kuitenkin Se on moro!

Avainsanat:

Vanhempi

Saatat myös pitää

Treeniä, vatsatauti ja…

la 8.4.2017

Suomessa! Tuolla juoksijan paratiisissa lusittiin 4 viikkoa enemmän… Lue koko kirjoitus

Kesästä ja kisoista

ma 30.5.2016

Kiire! Noh sen siitä saa, kun on leirillä 3,5 viikkoa ja keskittyy… Lue koko kirjoitus

Paratiisi nimeltä Koh…

ke 30.3.2016

Ah Koh Lanta! Tässä tulee ihan haikea olo, kun muistelee tuota… Lue koko kirjoitus