Työ tulosten takana

Kolumni | torstai 15. kesäkuuta 2017

Yksi suurimmista tavoitteistani täällä blogissa on tuoda yleisurheijan arkea tutuksi ihmisille. Toki tämä on vain omaa arkea, tekemistä ja ajatuksia, eikä se kaikkia edusta. Olen kuitenkin yrittänyt olla avoin siitä, millaista se oma elämä yleisurheilun ihmeellisessä maailmassa on. Nimittäin yksi asia, mikä on itseäni suoraan sanottuna v*****nut kautta aikojen, on sohvalta huutelijoiden täydellinen tietämättämyys siitä, mitä mikäkin mitali tai tulos vaatii. Järjestäen ”urheilutietäjät”, jotka aloittavat sanoilla ”vuodessa tuonnekin pääsee..” tai ”kuka tahansa tuohon pystyy…” tai ”ei se edes vaadi työtä…” ovat ihmisiä, keillä ei ole minkäänlaista hajua (saatikka kokemusta sohvalta katselua lukuunottamatta) siitä, mitä se urheilu oikeasti on. He eivät ymmärrä, mitä se vaatii tai oikeaa tietoutta huutelun kohteena olevien urheilijoiden taustoista.

 

Tästä isnpiroituneena päätin kirjoittaa tekstin, missä yritän parhaani mukaan avata, mitä meikäläiseltä on vaatinut, että tälle tasolle, missä nyt olen, on päästy. Yritän antaa edes jotain kuvaa siitä, mitä tämä oma paluu radoille on tänä vuonna tarkoittanut ihan työn määrässä, ajoissa, ominaisuuksissa, rahassa ja ajassa mitattuna. Tosin täytyy muistaa, että kilpaurheilu-uraa on takana yli 14 vuotta eli pohjia on. Toki parin vuoden takainen burnout ja sitä seurannut pitkä kisatauko ja yhdeksän kuukauden mittainen melkeinpä täydellinen treenaamattomuus toi melkoisesti takapakkia kaikkeen ja hommat jouduttiin aika matalalta aloittamaan pari vuotta takaperin. Tahdon kuitenkin nyt avata omaa kulunutta kauttani.

Processed with VSCO with a5 preset

Treenitunnit

Alkuun sanottava, että treenituntien perusteella on jo lähtökohtaisesti typerää verrata urheilijoita keskenään, koska eri lajit tarvitsevat todella erilaisen määrän treenejä. Tunteihin ja treenauksen tyyliin vaikuttaa lajin vaatimat ominaisuudet sekä yksilön itsensä ominaisuudet. Hermotusta, nopeutta sekä iskutusta vaativat lajit tarvitsevat enemmän lepoa, jotta hermosto palautuu ja, että jalat, nivelet sekä luut pysyvät ehjinä. Esimerkiksi uinnissa treenitunteja tulee aivan uskomattomia määriä, koska hermostolle ei rasitusta tule samalla tavalla, ja nämä meikäläisen treenimäärät ovat ihan neppailua verrattuna uimareihin.

 

Tässä kuitenkin ote yhdestä treeniviikostani Etelä-Afrikassa.

yleisurheilijantreeniviikkoTuo viikko sisälsi 1,5 lepopäivää ja treenitunteja tuli reilu 18. Rasitusta oli jo aika paljon alla, koska edeltävänä viikkona tunteja tuli 18,5 ja lepoja oli vain yksi, joten tähän viikkoon ei niin sanotusti tuoreena menty. Treenitunnit vaihtelevat todella paljon kaudesta riippuen ja siitä, ollaanko leirillä. Kisakaudella tunteja ei paljoa tule, koska ”herkistellään” eli kropan täytyy olla viimeisen päälle kunnossa ja palautunut. Toisaalta etenkin alkukeväästä tapahtuvassa toisessa peruskuntokaudessa (eli juuri yllä oleva viikko) tunteja tulee enemmän. Järjestäen itsellä tulee yli 10 tuntia viikkoon harjoituksia oli kausi, mikä tahansa. Treenit sisältävät paljon erilaisia asioita. Afrikassa alku- ja loppuverkka olivat olivat yhteensä 4km juoksua, teen keskivartaloa, koordinaatioita, tekniikkaaliikkeitä, hyppyjä, aitakävelyitä, venytyksiä, fysioliikkeitä sekä itse treenin eli juoksua (näitäkin erilaisia esim kestävyys, nopeus, teho, nopeuskestävyys jne) tai voima, joita on myös erilaisia. Aika usein omissa treeneissä liikutaan 7-10km juoksumäärissä, kun lasketaan verkat, koordinaatiot, aktiiviset venyttelyt (joissa myös liikutaan) ja itse juoksut.

 

Ominaisuudet sekä voimatasot

Tässä kohtaa voisin alkaa puhumaan PYT:stä (15,72m 4kg kuulalla) tai lentävästä 20m juoksusta (19-vuotiaana 2,21 nyt ei olla kokeiltu) tai loikkien tuloksista (20-loikka noin 57,5m), mutta monelle nuo tulokset eivät tarkoita mitään, koska vertailukohtaa ei ole. Siksi yritänkin tuoda hivenen ”maan läheisemmin” omia ominaisuuksiani esille. Tässä hivenen listaa, mihin se oma kroppa tällä hetkellä pystyy.

 

  • 60 miestenpunnerrusta
  • 75kg rinnalle polven yläpuolelta (ennätys viime vuonna 80kg tänä vuonna ei olla maksimeja kokeiltu)
  • Vauhditon korokkeelle hyppy syksyllä 106cm (kannattaa vaikka seinään mitata tuo, jos 106cm ei itsestään hahmotu)
  • Puolikyykyssä sarjaa 110kg (Ennätykseni tuossa on muutaman vuoden takaa, jolloin tein sarjaa 130kg:lla, mutta nykyään ei enää noita maksimeja niin paljoa ”testailla”)
  • Syväkyykyssä lämmittelysarjaa eli monta toistoa 70kg painolla (edelleen, näissä ei kokeilla maksimeja)
  • Käsilläseisonta luonnistuu helposti samoin spagaatissa ollaan aika lähellä maan pintaa

Omg omg OMG!!! 80kg #clean Im SO FREAKING HAPPY ❤️❤️ 7,5kg over my old record #gym #training #weights #track #polte #poltesali

A post shared by Noora Toivo: Athlete Hurdler (@nooratoivo) on

Videota tuosta 80kg rinnallevedosta.

Processed with VSCO with a5 preset
Siinä nyt on joitain sellaisia suorituksia ja ominaisuuksia, mitkä ehkä hivenen avaavat tätä osaamistasoani. Yhteen, mistä olin aikoinaan kovinkin tyytyväinen, oli hooveri (eli keskivartaloliike lankussa) missä tuli oleskeltua 6 minuuttia 45 sekuntia. Leukoja meni muutama vuosi takaperin lukkosuorin käsin 12 kappaletta, mutta nämä ovat tosiaan nuorempana tehtyjä.

 

Kauanko tähän hupiin sitten menee ja paljonko se maksaa? 

 Laskeskelin, että tällä kaudella leirityksiin on mennyt ruokineen, lentoineen, huoltojen, majoituksien sekä kenttämaksujen yms kera noin 6000€. Tässä on mukana 6 viikkoa Los Angelesissa (hintaa laski todella paljon se, että majoitus oli ilmainen, koska punkkasin siskopuolen lattialla), 4 viikkoa Etelä-Afrikassa ja 2,5 viikkoa Portugalissa. Tähän päälle voimavalmentajan maksut ja toisen valmentajan leirin kuluja, niin saadaan reilu 1000€ lisää. Hieronnat vuodessa maksavat noin 800€. Tuohon päälle, kun laitetaan vielä kisakulut (kisamaksut ja kulkemiset paikan päälle) sekä osa vermeistä, lisäravinteet, lääkärimaksuja yms, niin lisää tulee 800€-900€.  Eli tässä omalla lyhyellä matikalla tämä huvi näkyi kukkarossa suoraan noin 9000€ kuluna vuositasolla. En nyt laske elämisen kuluja tuohon listaan, koka ne menevät joka tapauksessa tein mitä tahansa, mutta siitä tulee sellainen reilu 10 000€ vuodessa lisää. Onnekseni itselläni on siinä mielessä ”halpaa” että valmentaja/isäpuoli ei valmennusmaksuja kauheasti vaadi ja seura tukee jonkin verran. Lisäksi minulla on yksi paikallinen tukija Toijalasta, joka on vuosikausia ollut mukana menossa, kenestä olen todella kiitollinen. Näistä huolimatta persnettoa tulee kuukausittain. Se ei kuitenkaan haittaa, koska meikäläinen kirjoittikin aikaisemmin siitä, että nyt urheiluun panostetaan ja niillä säästöillä rahoitetaan suuri osa tästä huvista. Piste.

 

Ajallisesti ei monikaan tajua, että se kolmen tunnin treeni, ei koskaan vie ”vain” kolmea tuntia. Itsehän en omista autoa, niin treenimatkoihin menee usein 30-40 minuuttia riippuen, missä on treenit. Tosin se ei haittaa, koska pyöräily toimii mainiona aerobiana. Treenien jälkeen kotona teen usein kylmähoitoja, vedän safkat naamaan (tai jos olen ollut laiska, niin tulille), venyttelen, kaiken maailman kompressiovermeet ja linimentit jalkaa, lisäravinteet ja ties mitkä noitarumpu ympyrät, että palautuminen tapahtuisi. Melko nopeasti siihen kolmen tunnin treenin päälle, voi varata tunnin lisää.

 

 

No millaista se treeni sitten on?

Tuolla ylhäällä jo näkyikin yksi treeniviikkoni, mutta ajattelin, että ihan sitä omaa juoksun treenaamista voisi hivenen avata. Teen melko paljon tehoilla ja hapoille mennään useita kertoja viikossa. Se, miten pitää ja kannattaa treenata, riippuu tyypistä sekä lajista, kuten jo yllä sanoin. Me olemme kaikki yksilöitä, joten on mahdotonta pistää koko porukkaa samaan muottiin. Lahjakkuus vaikuttaa paljon. Tiedän yhden arvokisoissa (olympialaiset) kisanneen urheilija, kuka treenasi alle 10 tuntia viikkoon ja veti nuuskaa ja joi. Tiedän myös yhden juoksijan, kuka pääsi juuri ja juuri EM-kisoihin ja hän treenasi 3-4 tuntia päivässä ja treenit olivat aivan uskomattoman raskaita. Toisten ei tarvitse panostaa niin paljoa, kuin toisten. Toiset löytävät helposti sen itselle sopivan tyylin, toiset eivät. Elämä on. Meikä ei niin lahjakas ole, joten itse en ihan sillä 10 tuntia viikossa tahdilla voi treenata.

 

Tässä olisi muutamia otantoja kuluneen kauden treeneistäni.

Lähes jokaiseen viikkooni kuuluu 8X200m/2 minuutin palautuksella. Aloitin tämän jo lokakuussa ja marraskuusta lähtien juoksujen keskiarvot ovat olleet noin 32,5 sekuntia lenkkareilla. Vuoden vaihteen jälkeen tuohon pistettiin aidat mukaan, jolloin aika hidastui parilla sekunnilla. Loistava treeni ja jos on utelias, niin kannattaa mennä radalle vetämään vaikka 4 kappaletta noita, niin saa vähän kuvaa harjoituksesta.

 

Huhtikuun alussa eli peruskuntokausi kakkosella vedettiin 4x400m 4 minuutin palautuksella ja ajat olivat 71, 71, 70 ja 69 sekuntia. Sitten 20 minuutin palautus ja päälle 600m täysiä ja se tarkoitti 1 minuutin 49 sekunnin aikaa. Tämä oli tosiaan keväällä eli ei tehdä kovassa kunnossa, vaan todella rasittuneena hakataan juoksuja joten ennätysaikoja nuohan eivät ole, vaan ihan ”perus” tekemistä

 

Uusi ylivoimaisesti kamalin treeni tuli Portugalin leirillä, kun hapot menivät sellaisiin sfääreihin, että en edes tiennyt sen olevan mahdollista.  400m 11 aidalla 20 minuutin palautus ja päälle täysiä 250m/5min palautus + 200m/7min palautus ja 150m. Ajat olivat 62,8 sekuntia, 33,4 sekuntia, 27,2 sekuntia ja 20 sekuntia. Viimeisessä vedossa palautus meni 7 minuuttiin, vaikka piti olla vain viisi, koska en päässyt maasta enää tuon 200m jälkeen ylös. Siksi piti vähän venyttää, vaikka valmentaja vieressä huusikin, että ylös ja juoksemaan!

Processed with VSCO with a5 preset

Tämä kuva meni Instagramiin tekstillä: Kun valmentaja sanoo, että leirin vika treeni ei oo niin paha, mutta tiedät sen valehtelevan.

Tämä kuva meni Instagramiin tekstillä: Kun valmentaja sanoo, että leirin vika treeni ei oo niin paha, mutta tiedät sen valehtelevan.

Yhteenvetoa

Siinä hieman avattuna tätä omaa hommaa ja sitä, mitä on vaadittu, että tähän kuntoon on päästy. Niin ja mikä se kunto oikeasti on? Tiedän olevani ennätyskunnossa, mutta kisoissa se ei vielä ulos ole tullut, koska piikki yritetään ajoittaa Kalevan kisoihin. Siellä tavoite on vetää finaalissa kovaa ja en todellakaan voi sanoa, että oma taso riittää varmuudella mitaliin, koska kovia tekijöitä on monia. En ole vielä lähelläkään EM-rajoja, mutta toivon mukaan siellä on se suunta tulevaisuudessa, kun jaksaa vain painaa ja tehdä duunia. Kauden avauksissa 400m aidat on kulkenut 62,2 sekuntia (toki nämä olivat oikeasti epäonnistuneita juoksuja) ja 400m sielä 56,90 sekuntia. Näillä ajoilla ollaan tällä hetkellä Suomessa 400m aidoissa sijalla viisi ja sileällä seitsemän.

 

Joka päivä painan duunia tämän oman urheilu-uran eteen ja panostan, jotta kehitystä tulisi. Tätä täytyy tehdä itseään varten, koska menestyminen ei ole koskaan taattu, mutta silti täytyy uskaltaa puskea eteenpäin ja uskoa itseensä. Se, että ihmiset, jotka eivät oikeasti urheilusta ymmärrä, huutelevat ”totuuksia” ja oppeja ”Elämäm pelistä” on toisarvoista. Kaikki ovat yksilöitä ja jokaisella on erilainen tausta ja lähtökohdat. Ulkopuolisilla huutelijoilla on ani harvoin mitään käsitystä näistä taustoista, mutta mielipiteitä ja ”faktoja” kuitenkin on aina lyödä pöytään. Näiden huutelijoiden eli soraäänien kannattaa antaa olla juurikin sitä, mitä ne ovat: Yhdentekevää napinaa taustalla. Todellisuudessa tärkeintä on se, että itse tietää tehneensä töitä, panostaneensa, uskoo itseensä ja omaan tekemiseen.

 

 

Avainsanat: , , , ,

Saatat myös pitää

Matka kauteen 2018 on…

ma 6.11.2017

Treeeeeeeeeniä! Se kuvailee vallan mainiosti tätä kauden alkuani… Lue koko kirjoitus

Vastuu omasta…

ke 16.8.2017

MM-Lontoo on herättänyt paljon keskustelua yleisurheilusta ja… Lue koko kirjoitus

Matka Kalevan kisoihin

ke 19.7.2017

Menoa ja meinikiä on riittänyt! Alkuun kiteytys, mitä tähän omaan… Lue koko kirjoitus