Eat, surf, sleep

Arki | sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Makaan autuaassa koomassa sängyssäni sikiöasennossa ja halaan peittoa. Yläpediltä kuuluu hengitystä ja muualta huoneesta pystyy erottamaan neljän muunkin tuhinan. Kello pärähtää ja hyppään pystyyn. Tällä kertaa mikään ei kolise yläpedin sänkyyn, JES! Kännykässä näkyy aika 05:20. Omat hiippailutaidot ovat tätä nykyä jo tasoa ninja. Kahmaisen käteeni erinäisen kasan tavaraa ja kipitän yhteiseen vessaan. Peilistä katsoo erittäin väsynyt, mutta yhtä hymyä oleva oma naama. Taas mennään!

 

Aamuherätykset eivät ole koskaan olleet näin helppoja. Toki muutaman sadan metrin päässä odottava meri ja tieto pian sarastavasta aamunkoitosta ja päivän ensimmäisestä surffitunnista helpottavat jännästi oman univelan käsittelyä. Valelen kropan +50 aurinkorasvalla ja vedän kokoa liian pienet bikinit päälleni. (Suosittelen sellaiset hankkimaan, koska etenkin tuolla alaosalla on valtava vimma huutaa FREEEDOM ja lähteä polvia kohti aina, kun kovempaan pesukoneeseen joutuu.) Reppu selkään ja tallustelu campille alkaa. Siellä vedän kahvit naamariin, ahmaisen kourallisen pähkinöitä sekä kaksi maailman pienintä banaania. Sitten voikin alkaa oman surffilaudan metsästys lautavarastosta. Kello 06:00 porukka on jo kasassa ja yhdessä matka 200m päässä odottavaan aallokoon rannalle nimeltä Old Man’s alkaa.

surffileiri

surffaamassa balilla

Elämässäni on ollut muutamia hyvinkin maagisia niin sanottuja ”elokuvahetkiä”. Tiedätkö sellaisia, missä kaikki asiat vain loksahtavat kohdalleen ja siellä omassa pääkopassa oikein kuulet sen taustamusiikin soivan ja lähestulkoon odotat, että sellainen vaikuttava trailereissa kuuluva möreä ääni alkaa selostamaan tekemisiäsi. Nämä aamun aallot usein aiheuttivat tällaisia olotiloja. Meri pauhaa, veden lämpötila on 27 astetta, olet kaukana kotoa vieraassa maassa, aurinko nousee horisontissa ja värittää taivasta erilaisilla väreillä. Toki ympärillä pörräävät kohtalaisen söpöt surffipojat tuovat tiettyä painetta tekemiseen etenkin, kun itse yrität tasapainotella laudan päällä istumassa mahdollisimman coolisti ja toivoo ettei vaan keikkaa siinä kumoon ja pilaa tätä täydellistä hetkeä omalla toilailulla. Ah mitä elämää! 

surffileirilläbalilla Ok tämä kuva on edelleen siitä ekasta kerrasta, kun laudan käteeni sain.

 

Pian alkaa kuulua ensimmäiset neuvot ohjaajilta: ”Paddle to the right, faster! Not this one, next wave. Ok take this one! Paddle paddle paddle!!” Ja sitten olaankin laudan päällä ratsastamassa aallolla. Ei jessus se tunne, kun pääset niiden vihreiden (=isompien) aaltojen päälle! Okei ei siinä nyt vielä mitään temppuja laudalla tehdä tai muutenkaan kauheasti kovia käännöksiä hallita, mutta silti. Onhan tuo parhaita asioita, mitä vedessä voi vaatteet päällä tehdä!

 

Aamun sessio enemmän tai vähemmän hallittua surffaamista, hukkumisen tunteita sekä pesukoneissa pyörimisiä ja muita läheltä piti kuoleman tilanteita jatkui yleensä yhdestä kahteen tuntiin. Jossain kohtaa surffausta kesti vain reilu tunti, koska muutama muukin keksi, että aamuisin kannattaa surffata, joten line upissa (eli linjassa missä surffaajat odottavat aaltoja) alkoi olemaan ihan kohtalaisesti ruuhkaa. Siinä vaiheessa omastakin mielestäni muuttuvia osia alkoi olla jo liikaa, kun pitää katsella miten aaltoja tulee, hakea jatkuvasti oikeaa kohtaa vedessä, yrittää kaiken sen melomisen ohella välillä levätä JA väistellä 50 muutakin ihmistä. Tässä vaiheessa yleensä ohjaajamme sanoivat, että nyt riitti, takaisin campille. Yleensä oma urheilijan vatsalaukku oli jo viimeistään tässä kohtaa herännyt ja hyvin valmiina menemään campille aamupalalle.

Processed with VSCO with a5 preset

bali

Viimeistään siinä vaiheessa, kun nousee merestä huomaa, että ei se surffaus ihan maailman turvallisin laji ole. Itselleni kävi itseasiassa parikin kertaa niin, että aalloista noustessa sitä teki normaalin ”kropan tsekkauksen” ja huomasi olevansa veressä, kun oli kolhinut joko a) omaan lautaan b) riuttaan tai c) johonkin muuhun liikkuvaan esineeseen, kuten toiseen surffariin tai vaihtoehtoisesti hänen lautaansa.

 

Tässä kohtaa koen tehtäväkseni antaa vähän vinkkiä, millaista tavaraa sinne surffileirille kannattaa ottaa mukaan ja ohessa olisikin listaa.

 

– Oma matka-apteekki. Itsellänihän tämä kulkee jo muutenkin matkoilla, koska leireille täytyy erinäisiä lääkkeitä aina mukaan ottaa. Perinteisen buranan, imodiumin, kuumelääkkeen, maitohappobakteerien, melatoniinin sekä kovempien kipulääkkeiden lisäksi suosittelen ottamaan kohtalaisen vahvaa desifiointiainetta, laastareita sekä jotakin muuta millä voit peittää mahdolliset haavat. Unohtamatta bepanthenia, hyttysten puremiin auttavaa voidetta, hyttyskarkotetta ja mahdollisia silmä- sekä korvatippoja. Kyllä, aivan oikeasti näitä kaikkia tuli kahden viikon aikana käytettyä! Jos olet virtsaputkentulehduksille altis, niin kannattaa jotain siihen auttavaa ottaa matkaan.

Aivan saakelin vahvat aurinkorasvat. Toki sekin vähän riippuu, jos tahdot olla ruskea kuin kookos palatessasi kotimaahasi ja muutaman vuoden päästä tästä yhtä ryppyinen kuin sängyn lakanat aamulla, niin sitten ei tarvitse. Oma orastava kolmenkympin kriisi piti huolen siitä, että aurinkorasvat olivat luokkaa burka. Lisäksi ostin paikan päältä vielä erillisen sinkkiä sisältävän naamarasvan, mitä ehdottomasti suosittelen kaikille. Näitä tukemaan kannattaa myös hankkia jokin surffipaita, hyvät aurinkolasit ja kaupan päälle vielä lippis.

Käteistä. Ok tämä ei liity surffileiriin vaan ihan Baliin. Lähestulkoon missään ei käy kortti, joten käteistä kannattaa hankkia. Tosin se kannattaa tehdä vasta paikan päällä, koska kurssi on Balin päässä parempi, kuin Suomessa. Jos kuitenkin haluat kunnon persehien matkustukseen mukaan, niin suosittelen tekemään kuin allekirjoittanut ja nostat jo Suomessa noin 500€ edestä rahaa ja sitten vainoharhaisena kannat reppua sylissä kuin esikoistasi matkalla kohteeseen, koska pelkäät, että juuri hankkimasi miljoonat (kyllä meikästä tuli rupioissa miljonääri) lähtevät kävelemään.

Hyvä matkavakuutus. Ja siis tällä tarkoitan vakuutusta joka korvaa sen, jos/kun nyt sattumalta mahdollisesti kolauttaisit johonkin vähän kovempaa ja se kotihoito tai erinäiset poppaskonstit eivät enää riitäkään. Lisäksi jos aiot skootterin vuokrata (maksaa noin 2-3€ päivä) ja lähteä Balin hallittuun kaaokseen, jota myös paikalliseksi liikenteeksi kutsutaan, niin hyvät vakutuukset voivat olla hyvä idea.

– Vaatteissa suosittelen tosiaan bikinien alaosaa, joka on koon liian pieni. Urheilurintsikat menivät yläosana, släpärit, oma pyyhe ja jos olet naishenkilö tai pitkätukkainen mies niin miljoona pompulaa.

– Osta tai lainaa vahaa. Itse ostin paikan päältä vahan, koska pariin otteeseen kävi niin, että tipahdin surffilaudan päältä, koska se oli jo aika liukas. Toki jos surffaa vain päivän pari, niin sitten tällä ei ole väliä, mutta pidemmällä leirillä todennäköisesti tulee tarpeeseen.

 

Toiminta tavoista vielä muutama vinkki:

ÄLÄ pese hampaita paikallisella vedellä, vetää muuten mahan enemmän sekaisin kuin ensilumet liikenteen

Huuhtele korvat surffauksen jälkeen puhtaalla vedellä (Balin vesi ei nyt ihan sitä puhtainta edes siellä meressä ole, niin ainakin omat korvat ottivat vähän itseensä)

Juomisessa ota inspiraatiota hevosilta (tai mikä tahansa eläin, joka edustaa sinulle sellaista, joka juo massiivisia määriä)

Näillä (ainakin omasta mielestäni) pääsee mukavasti alkuun. Tosin ei kannata huolta tai murhetta kantaa, jos jokin nyt unohtuu, koska paikan päältä saa aivan kaikkea ja vieläpä halvemmalla kuin Suomesta. Paitsi aurinkorasvat. Olen huomannut saman ilmiön jokaisessa aurinkoisessa maassa; aurinkorasvat ovat kalliita. Ehkä Suomessa ne ovat halpoja, koska kysyntä rajoittuu noin kahteen päivään vuodessa, kun aurinko tulee ja lämpötila on yli 20 astetta… Tiedä häntä.

 

Tästä kuitenkin päästään takaisin tähän uuden testamentin pituiseen postaukseeni joka jatkuu aamupalan jälkeisillä tapahtumilla. Toki aamupalan jälkeen ei mitään tajuntaa räjäyttävää tapahtunut, koska sitä yleensä seurasi chillaus.

Processed with VSCO with a5 preset

Lippis saatu Asennesurfilta ja koodilla nooratoivo10 saa 10 pojoo alea.

 

Tuo väliaika saattoi chillauksen lomassa myös jatkua lounaalle riippuen, kuinka aikaisin toinen surffisessio oli. Usein toinen kerta oli sen verran pian, että itse menin aamupalan voimalla seuraavalle tunnille, joka usein oli välillä 13-14. Tällä toisella tunnilla en voi allekirjoittaa aurinkorasvan tärkeyttä. Tässä vaiheessa lämpötila saattoi olla luokkaa polttouuni, joten jos sitä surffipaitaa ei ollut tai ne pakarat unohtui rasvata, niin voin sanoa, että illalla sen kirjaimellisesti tunsi nahoissaan. Mutta eipä sekään sitä menoa haitannut, mukavasti se vesi viilensi (kyllä 27 asteinen vesi voi myös viilentä oikeissa olosuhteisssa) ja surffatessa jälleen kerran kaikki huolet ja murheet unohtuivat. Paitsi takaraivossa pienen pieni pelko tulevista pesukoneista sekä hukkumiskuolemasta. Se ei missään kohtaa täysin hiljentynyt, mutta toisaalta ei se menoa hidastanutkaan, joten samapa se!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

asennesurfleiri

 

Toisen surffauskerran jälkeen jopa allekirjoittanut alkoi olemaan kohtalaisen väsynyt. Onneksi kahvia oli rajoittamaton määrä tarjolla! Lisäksi ruoka, päikkärit, mahdollinen hieronta sekä porukalla altaalla löhöily auttoivat väsymykseen mukavasti. Iltaa kohti mentäessä mentiin usein isommalla porukalla syömään johonkin ja siitä saatettiin kerran tai kaksi jatkaa baariin… Baarista saatettiin kerran tai kaksi jatkaa ”Sandbaariin” eli rannalla pidettäviin jatkobileisiin. Toki nämä jatkot alkoivat parin kerran jälkeen ottamaan kohtalaisen koville, koska ne alkoivat kello 12 yöllä ja usein oman sängyn lämpöön pääsin vasta kello 02:00. Luonnolisesti surffaamisesta en ollut valmis tinkimään (mutta unesta kyllä) joten herätyskellon soidessa kello 05:20 saatoin kerran tai kaksi miettiä, että pitäisikö sitä kuitenkin illasta nukkuakin. Päätin, että turhaa se sellainen nukkuminen lomalla on! Sitä voi harrastaa sitten Suomessa.

 

Ennen reissua pelkäsin, että kuinka sitä yksin pärjää, mutta aivan turhaan. Todella monet olivat reissussa yksin ja kavereita kyllä sai yllin kyllin. Löysin muutaman aivan huipun suomalaisen paikan päältä (yksi päällikkö mimmi Asennesurfin tiimistä ja kolme timanttista tyyppiä Joensuusta). Meikäläiset muodostikin Suomitiimin. Tällä porukalla tuli vietettyä iltaa useammankin kerran ja päivällisseura oli aina taattu. Oli kyllä onni tavata noin hyviä tyyppejä niinkin kaukaa kotoa. Porukalla (miinus yksi) vuokrattiin kuski päiväksi (maksoi noin 60€) ja mentiin Ubudiin pyörimään. Moni Ubudia kehuukin ja etenkin jooga sekä meditointi-ihmisille se on todellinen paratiisi. Kävimme Monkey forrestissa ja yritimme välttää apinoiden kohteeksi joutumisen… ei mennyt ihan putkeen. Ja lisäksi käytiin tekemässä omat korut. Meikäläinen surffaamiseen hurahtaneena luonnollisesti valitsi teeman sieltä.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ubud

 Ok meikällä kävi sellainen juttu, että ei ollut kameraa mukana sen kerran, kun riisipelloilla pyörin, mutta onneksi kaverini Reetta oli juuri 4,5 viikkoa Balilla ja häneltä sain tämän kuvan. Reettan seikkailuja voi käydä fiilistelemässä hänen blogissaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

lomalla balilla

wave

Oli todella hauska päivä! Tosin kyllä se kertoi jotain omasta hurahtamisesta, että vaikka tuolla oli upeaa ja ehdottomasti suosittelen käymään, niin silti sitä päässä kuului ”Takasin mereen, takasin mereen, takasin mereen.”  

 

Mutta tähän on hyvä päättää tämä oma seikkailusarjani Balilla. Loma oli enemmän kuin onnistunut ja kyllä melkoinen määrä menoa ja meinikiä 13 päivään saatiin mahtumaan. Saa nähdä milloin seuraavan kerran pääsee taas laudalle. Kevään kisakauden valmistavaleiri on näillä näkymin Portugalissa, joten suattaapi olla, että laudan päälle kerran tai kaksi yritän itseni hommata. Siihen asti hommat on all about yleisurheilu ja treenaaminen, mihin ollaan taas hyvällä intensiteetillä sukellettu. Mutta täytyy sanoa, että kyllä ainakin tässä kohtaa on selvät suunnnitelmat, mitä meikä tekee isona kun yleisurheilut on yleisurheiltu. Kamat menee myyntiin ja pistän nokan kohti Balia ja menen sinne asumaan ja kesyttämään aaltoja!

Processed with VSCO with nc preset

 

Avainsanat: , ,

Saatat myös pitää

Surffileiri Balilla

su 8.10.2017

Ja seikkailu jatkuu! Edellisestä postauksesta pystyi ehkä rivien… Lue koko kirjoitus

Unelmana surffaus Balilla

su 1.10.2017

Se oli siinä. Tätä postausta kirjoittaessa takamus istuu tukevasti… Lue koko kirjoitus