Kuinka keskittyä omaan juttuun?

Hyvinvointi | sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Itse asiassa parempi otsikko olisi: Kuinka olla välittämättä muiden tekemisistä ja keskittyä siihen omaan juttuun? Tosin tuollainen sanahirviö olisi postauksen kuolema, joten tällä lyhyemmällä otsikolla mennään.

Uskokaa tai älkää, mutta nämä elämässä kertyneet kilometrit ovat jotain opettaneet. Yksi tärkeimpiä näistä taidoista on omaan juttuun keskittyminen. No OK kortit pöydälle; tässäkin huomaa ”hyvä päivä, huono päivä” ilmiötä. Elämän ollessa yhtä loistavaa hiuspäivää, finnitöntä naamaa, hyvin sujuvia treenejä, ihania ystäviä ja onnistuneita projekteja, niin omaan juttuun keskittyminen on suurinpiirtein yhtä vaivatonta kuin netissä mielipahan aiheuttaminen; äärettömän helppoa. Ei ne muiden tekemiset saati naamat v***ta. Harvemmin myöskään näinä päivinä kyseenalaistaa omaa elämää ja valintoja. Aamuina, jolloin akillesjänteeseen sattuu, naama on täynnä finnejä, takapuolessa on selluliittia, lintu p*skantaa silmään, ystävät hulluja, elektroniikka pettää, treenit eivät suju ja yksikään yritys ei ole kiinnostunut yhteistyöstä, niin saattaanee yksi jos toinen epäilyksen siemen takaraviossa alkaa nostaa päätään. Tähän päälle muutamat huonosti menneet treffit ja muiden ”Ai että elämä on ihanaa, mä oon niin onnellinen ja jee jee” somepäivitykset, niin se ohimolla oleva verisuoni menee vaarallisen lähelle Tšernobyliä. Tai vaihtoehtoisesti alahuuli alkaa väpättää.

kuinkakeskittyäomaanjuttuun

Ei varmaan tule yllätyksenä, että allekirjoittaneen”oma juttu” on yleisurheilu. Valehtelisin jos väittäisin sen olevan yhtä juhlaa ja selkeitä tavoitteita aamusta iltaan ja vuodesta toiseen. Etenkin tämän akillesjänteen myötä olen alkanut olemaan tarkka sen suhteen, ketä haluan omaan ”hyvän mielen ja tekemisen meiningin” kuplaani. Pyrin aktiivisesti tekemään töitä tämän kuplan eteen; luon sellaisen ja en anna kenenkään tai minkään rikkoa sitä.

Mutta miten se onnistuu ihan käytännössä?

1. Tee valinta

Tästä kaikki alkaa. Tee tietoinen päätös siitä, mikä on sinun juttu tai tavoite. Oli se sitten työ, perhe, urheilu, yrittäjyys tai mikä tahansa. Valinta on kuitenkin tehtävä ja sen yhteydessä tavoite. Olen nähnyt monta ihmistä, ketkä eivät saa oikein mitään aikaiseksi. Ideoita ja unelmia on, mutta juuri mitään ei tapahdu. Ongelmana tuntuu olevan, että he eivät ole tehneet valintaa sen suhteen, mitä oikeasti haluavat saavuttaa tai tehdä. On paljon ideoita ja ajatuksia, mutta mitään kohti ei tosissaan lähdetä. Telakalla ollessani pohdin useampaan kertaan, että onko tässä hommassa mitään järkeä. Jälleen yksi vuosi meni suurin piirtein yhtä mallikkaasti kuin asfaltilla lumilautailu. Mietitytti, että kannattaako tätä jatkaa vai olisiko muiden unelmien ja tavoitteiden aika? Tulin kuitenkin (jälleen kerran) siihen tuloskeen, että haluan jatkaa. Urheilukorttia ei ole katsottu loppuun. Sitä paitsi olisi hullua antaa nyt olla, kun kesällä olin elämäni kunnossa, vaikka kisat loppuivat lyhyeen.

2. Tee suunnitelma

Leikkauksen jälkeen (ja pari kuukautta sitä ennen) oli todella vaikea treenata, koska ei ollut ohjelmaa. Treenasin kyllä, mutta siitä puutui se ”jokin”. Hommat tuntuivat pelleilyltä, kun kunnon suunitelma puuttui ja motivaatio vaihteli. Tilanne muuttui täysin, kun tein itselleni viikko-ohjelman. Sillä, että suunnittelin treenit ja kirjoitin ne ylös, oli valtava vaikutus. Nyt kun asiat alkavat normalisoitua ja jalka kestää, niin treeniohjelmaa on suunniteltu yhdessä valmentajien kanssa. Tämä on auttanut ennestään motivaatioon, jaksamiseen ja yleensäkin sen oman ”kuplan” luomiseen. Suunnitelman tekeminen sen oman valinnan ja tavoitteiden tueksi on todella tärkeää.

3. Luo arkeen rutiineja

RUTIINIT! Ne ovat jaksamisen ja aikaansaamisen kannalta yhtä tärkeitä kuin alkoholin liikakulutus katastrofaalisisssa firman pikkujouluissa; oleellinen osa lopputuloksen saavuttamisessa. Alkuun rutiineja voi olla haastava luoda, mutta pikku hiljaa, kun jaksaa painaa (välillä väkisin vääntämällä) ne alkavat rutinoitua. Itsellä oli kesän jälkeen haastavaa saada rytmiä arkeen. Päätin jossain kohtaa, että nyt riittää! Rytmin on oltava vakio ja aloin väkisin heräämään aamulla. Muutamana aamuna kirosin itseni alimpaan helvettiin, kun silmät sementissä kävelin ovenkarmeja päin. Onnekseni muutos puri nopeasti ja viikossa sisäinen kello oli siirretty oikeaan rytmiin. Nyt arjessa alkaa olla jo todella monta rutiinia, jotka kaikki tukevat tavoitteita.

Joskus aamut ei vaan lähde.

Joskus aamut ei vaan lähde.

4. Älä seuraa liikaa, mitä muut tekevät

Lopeta kyyläily. Ellet ole mummo kenen päivän kohokohta ja elämän tehtävä on kytätä, mitä naapurit sisäpihalla tekevät. Tämä (kyyläily, ei mummot) tuli omalle kohdalle oleelliseksi nyt, kun jalka on ollut hajalla. Tuntuu, että kaikki muut tekevät enemmän ja paremmin. Kaikki juoksevat, treenaavat hulluna ja rikkovat ennätyksiä. Itsellä ainoa ennätys, mikä on rikkoutunut, on kuntopyörän satulasta aiheutuneiden hiertymien määrä pakaroiden välissä. Joka viikko tämä luku kasvaa. Sosiaalinen media on oleellinen osa tätä kyyläyskulttuuria. Siellä on helppo syynätä muiden tekemisiä ja pohtia, että itse ei tee tarpeeksi tai etene yhtä vauhdilla. Myös ihmisten vaikutus itseen vaihtelee somessa suuresti. Osa antaa energiaa ja inspiroi ja osan naama (ilman edes sen suurempaa syytä) ottaa niin paljon päähän, että etuhampaista on jäljellä enää nysät kaiken kiristelyn seurauksena. Tätä jälkimmäistä ryhmää ei voi aina poistaa. Onneksi sosiaalisen median kanavat ovat ymmärtäneet tämän efektin ja monessa kanavassa tilejä voi hiljentää tai piilottaa. Facebookissa on ”Älä seuraa” nappi jolloin pysyt henkilön kaverina, mutta et näe hänen julkaisujaan ja Instagramissa on vastaava ”Mykistä” nappula. Joskus niitä kannattaa painaa.

5. Rakenna somestasi mukava paikka

Siis sellainen some, missä seuraat tyyppejä, ketkä tuovat hyvää fiilistä, energiaa, inspiroivat ja tukevat kuplaasi. Esimerkki omasta elämästä: Minulla on massiivinen kuume päästä Balille surffaamaan. No se ei nyt ihan tätä omaa urheilua tue. ”Loma-aika” meni jo, joten jos sinne menisin, niin se väistämättä kusisi urheilun pussiin. Seuraan paljon Bali fiilistely -tilejä Instagramissa, joten ratkaisu oli, että lopetin osan tileistä seuraamisen. Miksi? Koska haluan sen urheilukuplan ja turha tässä on avata arkkua nimeltä: Mä voisin muuttaa Balille surffaan ja tekeen etänä töitä ja elää sellasta kunnon ”digital nomad” unelma elämää. Juu ei. Nyt urheillaan.

6. Hanki oikeita tyyppejä ympärillesi

Ei hitsit elämä on niin masentavaa ja harmaata. Mä en jaksa. Kun MULLA on kaikki niin huonosti ja kaikki sortaa ja kiusaa. Miksi mä en vaan saa kaikkea haluamaani tekemättä mitään. Ootko sä nyt ihan varma, että toi urheilu on fiksua. Kyllä sun kannatais mennä vaikka normaaliin työelämään.” Oh hell no! Olen aina naureskellut, kun ihmiset puhuvat henkilöistä ketkä ovat vaikeita tai pilaavat ilmapiiriä. Niin sanottuja toxic people tyyppejä. Kyllä näitä vaan on. Tein päätöksen, että oma aikani on pyhää ja ennen kaikkea se on rajallista. Siksi aikaa (saati energiaa) ei kannata viettää henkilöiden kanssa, ketkä levittävät negatiivisuutta, tuovat stressiä tai turhaa draamaa arkeen. Urheilussa hyvä tiimi on todella tärkeä osa kokonaisuutta: oikea valmentaja, kuka vie sinua eteenpäin ja välittää, osaavat huoltojoukot, treenikaverit, ketkä motivoivat, hyvät yhteistyökumppanit, ystävät ketkä ymmärtävät ja mahdollinen puoliso, joka tukee tekemistäsi. Oikeista tyypeistä rakentuva tiimi saattaa olla vaikea saada ja se vaatii työtä, mutta se kannattaa ja pitää tehdä. Itseasiassa kaverini Rosanna kirjoitti tästä hyvän postauksen, mikä kannattaa tsekata.

7. Mix it up

Olen kilpaurheillut 17 vuotta. Osaamista on paljon ja vaikka aina voi oppia lisää, niin mitään mullistavaa ei tässä vaiheessa enää tule. Siksi on mielelle ja kropalle tärkeää välillä sekoittaa pakkaa. Oli kyse treenikavereista, uusista lajeista, harjoitteista, valmennuksesta, ruuasta tai ihan vaan arjesta. Rakastan urheilijan arkea, missä kaikki pyörii treenin, syömisen ja nukkumisen ympärillä. Samaan aikaan ole myös nopeasti kyllästyvää ja spontaaniutta tarvitseva tyyppi (ymmärrän ristiriidan sanomisissani). Tämä dilemma on ratkaistu tekemällä pieniä juttuja: välillä kokeiluun tulee uusia lajeja, joskus syön roskaruokaa, teen muiden kanssa treenejä mahdollisuuksien mukaan, käyn ulkona kavereiden kanssa kokeilemassa uusia juttuja tai tsekkaamassa tapahtumia ja leireillä yritän nähdä myös maata, missä ollaan. Pieniä juttuja, joilla on iso vaikutus. Osittain oma työni ja sosiaalinen media on osa tätä ”mix it up” ajatelua. Täällä on mahdollista tehdä ihan uusia juttuja ja kehittyä eri tavalla kuin urheilussa. Ja se auttaa jaksamista tuomalla uusia tuulia.

Mixin it up.

Mixin it up.

Eli yhteenvedoksi:

1. Valinta

2. Suunnitelma

3. Luo rutiinit arkeen

4. Älä välitä muista

5. Luo somesta valintaa tukeva paikka

6. Hanki oikeat ihmiset ympärillesi

7. Mix it up

Välillä on haastavaa luoda (ja pitää) hyvän fiiliksen kupla, kun maailman meno on paljolti sitä, että liian moni lyö tekohymyn ja filtterin elämänsä päälle. Unohtamatta, että edelleen osalla tuntuu olevan ajatus (mikä myös itsellä ajoittain nostaa päätään) että jokin tietty polku, ura tai elämä on ”oikeampi” kuin toinen. Ei asia ole näin. Meillä on palttia rallaa 80 vuotta tässä maailmassa, joten se aika kannattaa käyttää juuri sillä tavalla kuin itse oikeasti haluaa.

Avainsanat: , ,

Saatat myös pitää

Treeniä aamusta iltaan

su 11.11.2018

Otsikko ei muuten valehtele. Siis kirjaimellisesti useampi päivä on… Lue koko kirjoitus

7 asiaa mistä tietää…

su 14.10.2018

Voin kertoa, että urheilukuplan sisälle on hypätty pää edellä… Lue koko kirjoitus

Akillesjänteen…

su 23.9.2018

Meikäläiseltä on useampi kysellyt, mikä leikkaus jalkaani tehtiin… Lue koko kirjoitus