54,62
Kolumni | sunnuntai 6. tammikuuta 2013
70, 60, 24.70 55.40 ja 41.00. Nuo ovat tämän hetken tärkeimpiä lukujani. Nämä numerot edustavat hallikaudelleni asettamia tavoitteita. Numeroina tietenkin. Tuloksethan mitataan aina numeroissa, olivat ne sitten sekunteja, senttejä, pisteitä, maalien tai kilojen määriä. Kilpaurheilijat elävät numeroille ja numeroista. Miten menestystä tai tavoitteita voisi mitata ilman numeroita?
Itselläni on jääkaapin ovessa tälläkin hetkellä parikin erilaista numerosarjaa. Nämä ovat muistuttamassa siitä, mitkä ovat niitä tavoitteita ensi kesälle ja tulevaisuudelle. Olen huomannut, että aina väliin, pienen hetken ajan, nuo numerosarjat todellakin muuttuvat vain numeroiksi. Miksipä ei? Ne ovat vain numeroita. Kyllä tuohon pystyy. Toisinaan ne ovat stigmoja ovessa. Koukeroita muistuttamassa siitä, kuinka kaukana kaikesta on.
Prosessitavoitteet… Mitähän ne ovat? Tämän termin opin henkisen valmennuksen tunnilta. Prosessitavoitteella tarkoitetaan tavoitetta, joka ei ole mitattavissa numeroilla vaan tekemisellä tai tekemättömyydellä, jonkin konkreettisen asian onnistumisella. Prosessitavoitteena voi olla esimerkiksi harjoitus, jossa jokainen aidalle tulo onnistuu. Kilpailu, jossa lähtö ja kiihdytys sujuvat toivotusti. Loppusuora, jossa juoksu pysyy loppuun asti kasassa. Minulle tuli kehotus, että asettaisin itselleni näitä tavoitteita. Kertonee omista opituista tavoistani melkoisesti, että tästä kehotuksesta on kulunut jo yli kuukausi ja jääkaapin ovessa on edelleen pelkät numerot.
Miksi vain numerot merkitsevät? Toki numeroillahan mitataan onnistuminen tai epäonnistuminen, mutta miksi kilpaurheilijan mieleni hylkii niin paljon ajatusta prosessitavoitteista? Miksi en suhtaudu näihin yhtä palavalla intohimolla kuin numeroihin? Loppujen lopuksi vain onnistuneilla prosessitavoitteilla niihin numerotavoitteisiin päästään.
En voi saavuttaa sitä havittelemaani 400m aitojen ennätystä, jos juoksussani aidat eivät osu kohdalleen. En myöskään voi rikkoa itselleni asettamaa tavoitetta sileillä matkoilla, jos juoksuni hajoaa viimeisellä 50 metrillä. Oikeastaan näistähän se onnistuminen ja ennätykset rakentuvat.
Prosessitavoitteissa on myös se kauneus, että niissä ei voi totaalisesti epäonnistua. Numerotavoitteissa voi… ja helposti. Tämän lisäksi prosessitavoitteet ovat helpompia käsitellä. Kun pidät prosessitavoitteet mielessä, keskityt automaattisesti kokonaisuuksiin, niihin asioihin, joiden täytyy onnistua ja joissa olet heikko. Keskityt tekemisessäsi siis juurikin siihen oleelliseen. Numerot kiiluvat ainoastaan silmissä.
Kun näitä prosessitavoitteita ilmestyy jokaiseen treeniin ja jokaiseen kisaan, alkavat ne ajan kanssa täyttyä. Kun niihin pääsee, voi siirtyä seuraavaan tavoitteeseen. Prosessitavoitteita voi analysoida, hioa ja korjata. Niissä on myös aina jotain onnistunutta vaikka menisi kuinka huonosti. Näiden tavoitteiden onnistuessa tulevat ne toivotut numerotkin sieltä. Ja jonain kauniina päivänä, kun ne prosessitavoitteet ovat kaikki saavutettu, voi sinne kentälle mennä vain ne numerot silmissä kiiluen.
1. Aitaharjoitus, jossa aidalta alastulon jälkeen lantio ei putoa.
2. Aitakilpailu, jossa en sipsuttele yhdellekään aidalle.
Siinä ovat seuraavat tavoitteeni.
Avainsanat: yleisurheilu
Uudempi
← Sängyn pohjaltaVanhempi
Elisa Leinosen lehtikirjoitus →Saatat myös pitää
Viimeisiä viedään, kausi…
ma 16.12.2019
Ilmoitusluontoista asiaa aika moneltakin kannalta. Aloitetaan siitä… Lue koko kirjoitusVoisitko jo lopettaa…
su 28.7.2019
Tälläinen kommentti kilahti Joensuun Motonet GP:n jälkeen omaan… Lue koko kirjoitusVihdoinkin ammattiurheilija
to 14.2.2019
Postaus tehty yhteistyössä Stadiumin kanssa. Voi kuulkaas! Hyvinkin… Lue koko kirjoitus
Mielenkiintoinen aihe!
Siinä vaiheessa kun prosessin kaikki osa-alueet putoavat paikoilleen niin numerot myös tulevat. Voisiko asia olla toisaalta niin helppo? Uskon että on. Jokainen hakee motivaationsa ja tvoitteensa kuitenkin omalla tavallaan. Prosessiin pystyy aina vaikuttamaan suoraan suorituksen aikana.
Jännä muuten miten sinun kaksi prosessivaihetta vaikuttaa toisiinsa. Vauhti pysyy parempana aitojen välissä ja energiaa ei palaa turhaan muunmuassa.
Tsemppiä sisäkauteen! Joko tiedät mihin kilpailuhin osallistut?
Tietenkin erilaisille ihmisille toimii erilaiset tavoitteet. Itselleni numerot kyllä motivoivat, mutta kisoissa ja harjoituksissa parempiin tuloksiin pääsen, kun keskityn juurikin siihen itse tekemiseen enkä vaan ajattele sitä tulosta.
Näillä näkymin kisakausi alkaa 26.1 Jyväskylässä ja siitä 3.2 ja 12.2 Tampereella. Sitten tietenkin Sm-hallit ja mahdollisesti joku 200m kisa jossain kohtaa.
Kiitos tsempistä 🙂 !
Mahtava blogi! Tosi hyviä ajatuksia ja mielipiteitä ja yleisesti tosi mukavaa luettavaa 🙂 Mukavaa lukea (toisen) nuoren urheilijan ajatuksia, tavoitteita ja tarinoita 🙂 Aina piristää ja saan motivaatiota kun tätä luen 🙂 Onnea ja menestystä! 🙂
Kiitos positiivisesta palautteesta 🙂 Aina hienoa kuulla jos blogi piristää ja motivoi ja erityisen hienoa, kun tekee niin toisille urheilijoille!
Tsemppiä myös sulle 🙂