Instagram
Blogit.fi
Twitter
Bloglovin
Facebook
Pinterest
Google+
YouTubePainonpudotus, doing it wrong
Hyvinvointi | sunnuntai 23. maaliskuuta 2014
Noooh… aloitetaan positiivisilla asioilla. Ensinnäkin projektihan alkoi aivan mainiosti. Viime viikolla liikuin joka ikinen päivä ja ruokarytmini parani huomattavasti. Kroppa olikin hyvin menossa mukana ja painoa lähti jo neljässä päivässä reilu kilo. Joo tiedän kyllä; kun käy vähän isommalla ******** niin se kilo lähtee jo sen takia. Siitä huolimatta suunta oli oikea ja meno oli, kuin villivarsalla kesän ensimmäisinä tunteina kesälaitumille pääsemisen jälkeen: vauhdikasta ja lupauksia täynnä.
Tänään oli tarkoitus ottaa ihan edistyskuvia ja laittaa niitä tänne blogiin, mutta tämä kulunut viikko on sen verran potkinut päähän, että päätin jättää kuvat ottamatta. Siis miksikö? Koska voisin yhtä lailla laittaa ne aloituskuvat tänne esille ja kaiken lisäksi puntari näyttää samoja lukuja, kuin aloittaessani. Peilikuva ei siis vielä Anna Virmajoelta näytä… ei sinne päinkään.
Yleensä oma kroppa reagoi vauhdilla pieniinkin muutoksiin ruokavaliossa sekä liikunnassa ja paino alkaa laskemaan ja rasva palamaan nopeasti. Nyt ei kyllä niin ole käynyt. Syytän televisiota! Kaiken maailman super nälkädieetit ja suurimmat looserit sekoittavat pään. Viikossa pitäisi lähteä ainakin viisi kiloa painoa ja kahdessa viikossa se Timo Jutilaa näyttävä peilikuva pitäisi olla jo hämmästyttävän paljon Megan Foxia muistuttava. Kun ei prkl näytä!
Mutta onnekseni meikäläinen ottaa tämän homman melko lupsakasti ja mieluummin teen hitaammin pysyviä muutoksia, joten turha tässä on hirveätä stressiä tästä hommasta ottaa.
Stressistä puheen ollen: siinä on kyllä ehdottomasti yksi laihdutuksen tappaja. Tämä viikko on ollut aika stressaava ihan muiden asioiden takia. Kouluhommia on ollut hurjasti, päivät ovat olleet pitkiä ja väsymystä on ollut ilmassa. Se viime viikkoinen kesälaitumille tehty hanat auki -lähtö saattoi pikki riikkisen purra omaan nilkkaan tällä viikolla. Liikkua en ole jaksanut, kuin kahtena päivänä ja jonkin sortin flunssakin iski torstain aikana. Nyt sitten onkin muutama päivä mennyt sohvaperunana tai ihan vaan muita hommia touhuten.
Toki muutamia juttuja kyllä on (siis ihan syömiseen liittyen), joissa täytyy skarpata. Ensinnäkin tuo aamunaloitus eli iso lasillinen vettä, on muutamana aamuna vaihtunut isoon kuppiin kahvia. Sanotaanko, että se on täydellisen loistava tapa pienillä tyhmillä valinnoilla vaikeuttaa rasvanpolttoa. Siksipä nyt onkin tuo aamuinen vedenjuominen tarkassa syynissä seuraavan viikon.
Lisäksi nuo lisäravinne kuurit ovat unohtuneet kerran jos toisenkin viime viikolla. Toki niitä vaikeuttaa myös se, että omat Omega- 3:set alkavat olemaan lopussa, joten täytyy pistää Sportsnutritionille tilausta menemään asappina. Tavoitteena poistaa kaikki tekosyyt: ”No kun ne Omegat on loppu…”
Noita lukuunottamatta kokonaisuus on mennyt ihan mukavasti. Herkkupäivät ovat pysyneet aika hyvin kuosissa, annoskoot ovat pienentyneet ja ateriamäärät lisääntyneet. Tuo tukee vielä enemmän teoriaani, että stressi on omalla kohdallani tuhonnut haaveet kilojen vähentämisestä näinä ensimmäisinä kahtena viikkona. Siksipä suurimmat muutokset menevät ensi viikolla elämän hallintaan. Töitä ei tehdä enää 18.00 jälkeen ja viikonlopusta toinen päivä ihan oikeasti pyhitetään ihan vaan levolle, liikunnalle ja omille jutuille. Niin ja yhtenä päivänä viikosta kello soi vasta siellä 08:00 hujakoilla, mielellään jälkeen.
 |
| Breakfast of the champignons! |
Niin ja itselleni on tullut paljon palautetta, että en saa käyttää sanaa läski, laihdutus tai painon pudottaminen omalla kohdallani tai saan avokämmenestä naamaan. Siksipä otankin vastaan ehdotuksia uudesta työnimestä tälle projektille! Joten pistäkääpä kommentteihin ehdotuksia iskevästä nimestä tälle missiolle.
Niin ja missiosta puheen ollen: useampikin on tähän omaan haasteeseeni lähtenyt mukaan, ainakin kommenttien perusteella, joten miten on siellä ruudun toisella puolella hommat sujuneet? Onko siellä päässä jollain mennyt kuin elokuvissa?
Loppuun vielä ensi viikosta: välillä keskiviikkko – perjantai tulee ihan treeniä tänne blogin puolelle. Yhtään yli myymättä: esittelyssä on ehdottomasti yksi elämäni paras ja tehokkain keskivartalon rasvaa polttava harjoitus, joten jos ne hommat kiinnostaa, niin kannattaa olla kuulolla.
Ensi viikkoon!
Avainsanat: gluteeniton ruokavalio, rasvanpoltto, stressi
Vanhempi
Kevättä rinnassa →Saatat myös pitää
Hyviä hiilihydraatteja
su 24.2.2019
Näitä ruokapostauksia pyydetään nyt niin paljon, että päätin… Lue koko kirjoitusParas kalaruoka just nyt:…
ke 21.11.2018
Ennen kuin kukaan pelästyy ja huutaa RUOKAMYRKYTYS luettuaan ”limen… Lue koko kirjoitusSitä parempaa pastaa:…
su 4.11.2018
Syksy edustaa yleisurheilussa uuden alkua. Kesän kisat ovat ohi ja… Lue koko kirjoitus
Ihan hyvin lähteny siinä mielessä, että nuo muutokset on pystyny laittaan täytäntöön. Kilotilanteesta en tiiä ku en jaksa pilata päivääni menemällä puntarille ainakaan vielä.. �� Vielä ei olla ihan Victoria’s secret ainesta, mutta one day…
Hyvä ja sehän se vaikein on, että saa ne hommat oikeesti rullaan arjessa ja tehtyä niitä muutoksia 🙂 Kyllä ne puntarissa näkyy ajan kanssa ja kyllä se Victoria’s secret aineskin sieltä tulee 😀 !
Ilmoittaudun olevani projektissa mukana. 😉 Lähtökohdat oli aika samat kuin sulla. Tosin vaakaa ei ole enkä välttämättä sitä käy nyt hankkimassakaan, mutta mittanauha ja peilikuva toimii ja ne kertoo, että ihan omissa lukemissa ei olla. Viime viikon oli hyvä meininki päällä, paljon liikkumista ja ei tehnyt mieli napostella. Koulutöiden ohella on mennyt kyllä porkkanoita varmaan pari kiloa, mutta sitä ei kai lasketa, ne ei ole keksejä 😉 Mutta kun tuli viikonloppu ja vieraita, niin siinähän sitä taas oltiin, retkahdus kävi ja ruoka on maistunut. Pahinta on se, että seurassa ei viitsi ruveta selittelemään kevyempiä valintoja, kun siitä seuraa kommentit tyyliin ”mitä, sinä muka laihiksella!?”. Tuntuu, kun aloittaisi nyt taas ruudusta yksi, mutta ehkä se ei ihan niin ole. Pääasia, että tiedän, että ollaan menossa oikeeseen suuntaan. Ja onhan kesään ja shortsikauteen vielä vähän aikaa 😉
Loistavaa 🙂 ! Ja joo ei se vaaka todellakaan kaikkea kerro, peilikuva toimii hyvin, etenkin jos osaa sitä suhteellisen objektiivisesti katsoa.
Hei ne on porkkanoita! Aika paljon saa niitä mussuttaa jos niillä ittensä lihottaa, joten ei oo hätää kyllä sen suhteen.
Toi vieraat juttu on haastava. Tosi helposti sitä ratkee jotain herkkua syömään. Yks vinkki on, että et koskaan tarjoile mitään hyvää/mene mihinkään kutsuille nälkäsenä. Se on sellanen lopun alku, että oksat pois. Mitä sillä on väliä että otat terveellisempiä? Ei se aina ole se laihdutus vaan se terveellisyyskin. Hassua, että kenekään ei tarvi selitellä prosessoitua 50000 kaloria sisältävää höttöö, mitä syö, mutta jos otat salaattia, niin tulee kolmannen asteen kuulustelu. Palais kyllä hermo.
Ite ei onneks tarvi selitellä, koska 99% ajasta 8Jos jossain kutsuilla on) niin kaikki tietää, että yleisurheilen, joten ei tarvi selitellä herkuttomuutta. Itse asiassa enemmän niitä roskaruokia saa selitellä kun sitä terveellistä safkaa 😀
Nimen omaan kesään on aikaa. Kyllä niitä takapakkejakin tulee, mutta tärkeintä on ettei lannistu vaan jaksaa jatkaa sillä oikeella suunnalla vaikka välillä vähän sivupoluilla käviskin 🙂
Monelle tuo projektisana laihduttaminen tuntuu olevan kirosana, koska et ole selvästi ylipainoinen ja monen silmissä ”ihanan laiha ja täydellinen”. Mielestäni oman projektisi nimi saa olla juurikin se, mikä itsestä parhaalta tuntuu. Ehkäpä ”elämäntaparemontti” tai ”kohti parempaa huomista”- tyyliset voisivat olla kuitenkin laajalle yleisölle maistuvampia 🙂
Tsemiä tekemiseen!
Joo ja itse asiassa laihduttaminen ei munkaan lempi sanoihin kuulu, mutta en oo niin omistautunut, että jaksaisin keksiä sanoille ”laihis” ”dieetti” yms yms korvikkeita 😛 Mutta tänne bloogeniin olis hauska joku saada. Täytyy miettiä… ehkä jonkun nasevan nimen tässä keksin tai sitten tällä läskin poltolla jatketaan!
Miten olisi projektin nimeksi ”tavoitteena kisapaino”?
Kiitos ehdotuksesta 🙂 ! Ehdottomasti olisin avoinna tuolle, tosin ikävä kyllä viime aikainen fitnes buumi aiheuttaa päässäni sen, että joka kerta kuullessani sanan ”kisapaino” ajattelen automaattisesti fitnestä ja glitterillä koristeltuja bikineitä. Tuo nimi aiheuttaisi siis automaattisen epäonnistumisen alitajunnassani, koska lopputulos ei vastaisi niitä 8% rasvoja 😛
Mun painonpudotusprojektini alkoi samaan aikaan kuin sulla, siis pari viikkoa sitten. Syynä valmentaja. 😀 Kisapainoa tässä siis tavoitellaan. Lähinnä ateriarytmi-parannuksilla. Ehkä kilon oon saanut tippumaan, en ole tästä nyt varma. Mun ”virallinen” vaakani on salilla, jonne en ole tässä nyt hetkeen päässyt. Muttta koska 39,5 asteen kuume ja muutaman päivän kestänyt flunssa vei tehokkaasti myös ruokahalun, taisi siinä vähän paino pudota (tosi huonola keinolla!).
Mun painoni ei todellakaan ole mikään kovin herkkä millekään muutoksille. Viimesen parin vuoden aikana se on vaan tasasesti noussut muutaman kilon sen myötä, kun oon lisännyt urheilua. Voisi siis väittää, että ne kaikki kilot on oikeesti lihasta – siksikin, että vaatekoko on pienentynyt. Mutta yritys on kova! Jos sen ateriarytmin ja syömisen muutenkin sais tässä oikeesti kuntoon (ennen flunssaa meni tosi hyvin), se vois olla ratkaisu. Odotan tosin innolla sitä, että mut hyväksyttäisiin urheiluakatemiaan, niin pääsen sit miettimään tätä asiaa ihan ravintovalmentajan kanssa, koska ehkä tartten oikeesti jonkun potkimaan… Ainakin aluksi.
Hyvä, että lähteny tippuun 🙂 ! Tosin tuo 39,5 asteen kuume ja syömättömyys ei ehkä pitkällä tähtäimellä paras keino ole kuten jo sanoitkin ;D
Mutta toi on myös totta, se vaaka ei todellakaan kerro kaikkea. Mulle on aivan sama, painanko 59kg vai 62kg jos kropasta näkee, että lihasta on ja rasvat on alhaalla, joten jos sulle painoo on tullut lihaksena kilo tai pari, niin ei sitä kannata missään nimessä ajatella huonona juttuna. Ja laihduttaa ei kannata lihaksen kustannuksella ainakaan jos oikeesti urheilee ja kun puhutaan pitkän tähtäimen tavoitteista.
Tossa ateriarytmissä on se hyvä puoli, että se tulee aika nopsaa, kun sen alotta. Mulla kroppa meni parhaimmillaan sellaseks, että piti syödä sen 3 tunnin välein, koska aineenvaihdunta meni niin kovaa, joten se automatisoituu kun sitä jaksaa hetken tehdä 🙂
Toivotaan, että pääset akatemiaan ja saat neuvoja noissa. Yks mitä voin lämmöllä suositella näissä ravintoasioissa on http://optimalperformance.fi/ . Oon ite heidän palvelujaan käyttänyt ja olen kyllä huippu tyytyväinen ollut 🙂 Ja se on ihan hyvä kehu, huomioiden että oon käyny vaikka kuinka monissa ravintovalmennuksissa, valmentajilla ja koulutuksissa oman urheilu-uran aikana. Toi oli ylivoimaisesti hyödyllisin ainakin mun kohdalla.
suosittelen tutustumaan
http://www.rasalas.fi/kirja.php?id=80
Täytyy tsekata tarkemmin!