Stalkkaajia ja ennakkoluuloja
Arki | sunnuntai 21. lokakuuta 2018
Stalkkaajat ja ennakkoluulot! Stalkkauksesta on näin alkuun sanottava, että meikäläinen ei ihan sieltä vaikeimmasta päästä stalkattava ole. (Asiaan liittymättömänä omakehuna mainostettava, että olen myös mestariluokan stalkkaaja itse. Terveisin pelkällä etunimellä ja harrrastuksella henkilön x kotipaikan 10 minuutissa löytänyt hullu). Mutta takaisin aiheeseen. Nuo neljä enemmän tai vähemmän aktiivista ja julkista somekanavaani varmistavat sen, että allekirjoittaneessa on salaperäisyyttä yhtä paljon kuin kisaajilla Big Brotherissa: eipä juuri ole. Tämä aiheuttaa helposti sen, että osalle saattaa (tai on saattanut) tulla jonkinlaisia mielikuvia tai jopa ennakkoluuloja. Osa näistä osuu ja uppoaa kuin sormi taikinaan ja osa taas on yhtä kaukana todellisuudesta kuin hauskuus hautajaisista.

Tässä kuvassa meikäläinen ennakkoluulottomasti stalkkailee muita ihmisiä. Tai sitten ihan vaan seison käsilläni.
Uskokaa tai älkää, mutta en ole suuremmin miettinyt ”julkisuuskuvaani”. Tai noh tottakai tiettyjä asioita tulee mietittyä. Kortit pöydälle; en niitä ihan pahimpia vitsejä ja pervoiluja tänne lyö. Toki hälyyttävän kiihtyvään tahtiin on niitäkin Instagramissa alkanut putoilemaan, mutta on tässä hommassa nyt JOKU roti pidettävä. Tein kuitenkin aikoinaan herrasnaissopimuksen itseni kanssa. Täällä asioista puhutaan avoimesti, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Joten sen mukaan pyrin menemään.
Ehkä se on tämä oma luonne, ikä tai ihan vaan elämänkokemukset, mutta kohtalaisen harvoin mietin, mitä ihmiset minusta ajattelevat saati somestani. Poikkeuksena tämä kesä. Ai miksikö? No ihan rehellisyyden nimissä tämän pohdinnan aiheutti erään treffikumppanini sanomiset.
Tässä kohtaa kelailen ja hypin muutaman kohdan yli, mutta tälläinen kommentti putosi kaverin suusta: ”Mä oon tosi yllättynyt, kuinka aito sä oot.” Siis täh?! Yllättynyt kuinka aito meikäläinen on? Siis millaista settiä sieltä oikein odotettiin tulevan? Ajattelitko, että siellä ruudun toisella puolella onkin 50-vuotias rekkakuski? Vai oliko oletus, että todellisuudessa olen liikuntaa vihaava sohvaperuna? Siis miten niin yllättynyt aitoudesta?! Olin loukkaantunut. Asiaa ei todellakaan auttanut, että sieltä suusta tulivat sanat, kuten somebimbo ja highlife. En nyt ihan täysin itseäni löytänyt näistä kuvailuista, enkä todellakaan ollut tyytyväinen, että näitä omalla kohdalla käytettiin. Kommenttien jälkeen grillasin tätä kaveria kuin murhaepäiltyä tuomioistuimessa. Mitenhän PERKULEESSA tälläinen mielikuva oli syntynyt?
Hetken kaivamisen jälkeen selvisi, että tämä ”syväanalyysi” oli tehty Tinderistä löytämisen jälkeen ja palttia rallaa kymmenen sekunnin Instagramin silmäilyn pohjilta. Aaaaaevan.
TOSIN ikäväkseni oli myönnettävä, että tavallaan ymmärrän näiden johtopäätösten syyn. Monelle riittää se, että olet sosiaalisessa mediassa aktiivinen, kirjoitat blogia tai omaat Instagramissa paljon seuraajia, niin kuulut tietynlaiseen ”someryhmään”. Monen mielikuva on, että tähän ryhmään kuuluvien arki on täynnä brunsseja, skumppaa ja merkkivaatteita. Toki omissa kanavissani nämä loistavat poissaololaan ihan sattuneesta syystä: kumpikaan ei ole osa arkeani.

Hellän kanssa menossa kahvitauko ja armoton somestalkkaus. Todellisuudessa ihan vaan vastaan kaverin viestiin.
Mistä päästäänkin hyvin ennakkoluuloihin. Niitä ikävä kyllä ihmisillä tuppaa muotoutumaan. Olen toki ennekin ollut ennakkoluulojen kohteena. On yllätytty siitä, kun olen valmistunut lukiosta 9.2 keskiarvolla ja pystynyt keskustelemaan politiikasta. Vähän tiedustelin yllätyksen syytä ja se oli saanut alkunsa siitä, että olen ”melko” värikäs persoona, iloinen, energinen ja äänekäs. Ilmeisen monelle tämä combo on yhtä kuin tyhmä. Huoh.
On inhimillistä tehdä päätelmiä näkemänsä, lukemansa ja kuulemansa perusteella. Käsi nousee ylös virheen merkiksi myös itsellä. Olen rakentanut aika vahvoja mielikuvia ihmisistä melko huteralla pohjalla; esim kavereilta kuuleman tai vaikkapa sen somen perusteella. Ja tietyt olettamukset ovat jossain määrin jopa perusteltuja. Jos annat somessa mielikuvan, että treenaat hulluna, niin on ihan inhimillistä, että ihmiset olettavat asian olevan näin. Vaikka se ei todellakaan sitä takaa. Illuusioita on todella helppo luoda.
Toki sitten ollaan huolestuttavilla vesillä, jos ennakkoluulot ovat niin juurtuneet, että mielipiteiden muuttaminen ei ole edes mahdollista. Tietyissä tapauksissa vastakkainen osapuoli on päättänyt jo etukäteen, että tämä toinen tyyppi on tyhmä, huomiohuora, feikki, pinnallinen tai mitä tahansa se toinen onkaan päättänyt tämän toisen olevan. Näissä tapauksissa kaikki mitä toinen sanoo tai tekee vain vahvistaa tätä olettamusta.
Erityisen surullista on, jos ne mielikuvat tai ennakkoluulot ihmisestä tehdään palttia rallaa kymmenen sekunnin somen skrollailun jälkeen. Selaile nyt saakeli edes se kymmenen minuuttia ennen kuin teet päätelmiä. Perkele.
Mutta toisaalta elämä on. Osa ymmärtää väärin tahallaan ja osa vahingossa. Tietyllä tavalla eihän sillä ole mitään väliä, mitä tuntemattomat ihmiset sinusta ajattelevat, kunhan itse pidät itsestäsi. Toki kun tuollainen itseä kohtaan ollut väärä ennakkoluulo putkahti noinkin lähelle kuin kahvipöydän toiselle puolelle, niin se sai pohtimaan koko asiaa. Stalkkausta ja sen seuraksena tehtyjä ennakkoluuloja ja mielikuvia.
Mistä päästään tarinan loppuun. Muutaman kovasanaisen kommentin ja ajatusmallin kyseenalaistamisen (meikä ripitti tätä treffikaveria) jälkeen meillä sujui juttu oikein hyvin. Jopa niin hyvin, että kakkostreffit tulivat myöhemmin samalle viikolle.
Kuulemma somestalkkauksen jäljiltä tehty ennakkoluulo oli aivan väärä.
Avainsanat: pohdintaa, sinkkuelämää
Uudempi
← Sitä parempaa pastaa: PalmustoVanhempi
7 asiaa mistä tietää treenien alkaneen →Saatat myös pitää
Kaksi viikkoa ilman…
su 1.12.2019
Tämä sunnuntaiaamu yhteistyössä Slurp tilauskahvin kera, tuntuu… Lue koko kirjoitusKun yhteistyökumppani ei…
ti 12.11.2019
Tässä on tarina, minkä toivon auttavan muita sellaisia… Lue koko kirjoitusSaako ekohippi lentää?
to 3.10.2019
Ilmastoahdistus. Se on saapunut omaan arkeen ja on erittäin… Lue koko kirjoitus
Ihan mielenkiintoinen kirjoitus. Mulla jäi vaan mietityttämään että minkälaiset ennakkoluulot susta oli sitten oikein muodostunut tälle meidän treffikumppanille? Sä oot selvästi päättänyt elää melko avoimesti somessa, voiko sitä enää tällä postausten määrällä edes feikata ilman että puhutaan jonkin asteen sivupersoonahäiriöstä? Sä avaat jopa omia treffejäsi omalle yleisölle. Melko avonaista.
Mutta voitko väittää etteikö sulla olis kuitenkin jonkin tason suodatin siinä mitä jaat? En varmaankaan ole kovin väärässä jos väitän että huomattava osa niistä someprofiileista joita _sinä_ seuraat on täynnä vastaavalla tavalla kiillotettua kuvaa? Ja jos ne joita seuraat jakaa pitkälti vain niitä onnistuneita kuvia niin ihmekös tuo jos tuntee tarvetta jakaa samalla tavalla mielummin just ne keskiarvoa paremmin onnistuneet kuvat ja jättää välistä ne missä salaman välähtäessä sattui just aivastamaan ja räkä lentää keskellä kuvaa. Give the people what they/you want. Jos vaikka aamulla sommittelisi aamupuuron, mustikat, pähkinät, kahvin ja vasta neljännellä paahtokerralla justiin oikeanlaisen värin saaneen paahtoleivän pöydälle ja nappaa järkkärillä muutama kymmentä RAW-kuvaa joista sitten muokkailee sen yhden oikein kivan jonka jakaa. Tai sen täysin ex tempore -hetken missä kamera sattui nappaamaan huoneen toiselta laidalta kuvan missä villasukissa ollaan autuaan tietämättömänä kaatamassa kahvia just silleen kivasti. ”Hups!” Yskäise hiljaa jos tunnistat itsesi…
Ne paremmat kuvat on ehdottomasti aitoja en sitä epäile, mutta niin olis myös ne aivastukset. Ja jos se treffivastustaja on nähnyt lähinnä vaan ne treenikuvat, ne ”aamukahvia pikkuhousuissa” -kuvat, ne ”Eloveena-Noora pellolla” -kuvat ja ne rehellisen sensuellit ”Noora peiton alla Brad Pittistä haaveilemassa” -kuvat niin jonkun oletuksen sitä herkästi ihmisestä kehittää (”Pittistä”… on se suomea!). Se on varmaankin se sun itse itsellesi luoma haaste lähteä sitä oletusta lämpimällä ja hellällä otteella muokkaamaan niin että se treffiopponentti oppii susta myös ne muut aidot ominaisuudet. Ja jos sä oot siinä hyvä niin ehkä sitä sitten oppii tuntemaan sen aidon Nooran ihan kokonaisena eikä vaan rakenna kuvaa sen perusteella mitä ja kuinka usein sä tapaat jakaa (that’s what she said).
Stalkkailemisiin!
No siis kuva oli ilmeisesti ollut, että olen melko epäaito persoonana, tyhmä, feikkaan elämääni ja muutenkin elän sellaista ”highlife” tyyppistä merkkivaatteiden yms täyteistä elämää. Siis ihmeellisintä oli ollut kuulemma se, että ole erittäin aito ja rehellinen tyyppi. Ja siis nimenomaan kun se oma someni on aika aitoa ja rehellistä omaa itseäni. Kirjoituksissa ja videoissa heitän vitsejä, puhun suoraan, kiroilen, jaan asioita ja näytän todellakin sitä hien hajuista räkä valuu poskella menoa Instagramissa. Toki kuva feedin pyrin pitämään kauniina ihan vain ammattimaisuuden takia, mutta paljon sielläkin on ihan IHKA aitoa menoa ja otoksia treeneistä ja ihan niiden ulkopuoleltakin (tosin pikkuhousuissa ei ole kyllä yhtäkään aamukahvikuvaa). Toki laatu kuvissa on yleisesti hyvä koska myös valokuvaan. Ja siis teksteissä nyt viimeistään se persoona näkyy. Että siis jos nyt aivan rehellisiä ollaan niin kyllä kohtalaisen suodattamatonta tämä oma some on. Ainakin omasta mielestä 😀 Ja ilmeisen monen muunkin koska siitä tulee kiitosta jatkuvasti, kun on niin aitoa ja suodattamatonta menoa.
Itse en juuri seuraa kiiltokuvasomeja. Ne ovat valtaisan tylsiä. Muutamia valokuvaajia seuraan ja paria bloggaajaa ihan ”ammatillisesta mielenkiinnosta” mutta eipä itseeni sellainen tekemällä tehty kiiltokuvasome iske, missä on sitä ns ”high life” meininkiä ja jäätäviä filtteiretiä naamassa ja merkkivaatteissa skumppaa sängyssä. Toki muutama matkustustili on kyllä (myönnettäköön) poikkeus tähän, koska kuvat ovat niin mielettömän hienoja ja upeasti muokattuja, niin tykkään fiilistellä nimenomaan niitä kuvia ja ulkomaita. Ja siis toki melkeinpä kaikkien someissa jokin suodatin on. Tosiaan en itse todellakaan AIVAN kaikkea tänne jaa koska asia kuten musta huumori on helppo ymmärtää väärin.
Mutta tosiaan tuossa nyt toivottavasti tuli jonkin tasoisia vastauksia kysymyksiin. Eli siis kyllä, kyllä tästä omasta somesti jos oikeasti seuraa meikäläistä (etenkin ig storiesin puolella) niin saa aika lailla sen aidon menon kuvan, mitä tämä oma meno on.
Kuulostaa siltä, että kolmansia treffejä ei tullut. Mistä sä näitä kaivat
Tuli tuli 😀 tuli kolmannet ja neljännetkin. Oikein mukana jäbä alun ennakkoluulojen selvittelyjen jälkeen