Kaiken a ja o on ajoitus

Arki | tiistai 12. maaliskuuta 2019

Ja se on muuten pyhä tosi. Uskallan jopa väittää, että jos jokin asia on totisin tosi, niin se on tämä: ajoitus on kaikki kaikessa (ja, että p**kan määrä on vakio, mutta se on ihan oma juttunsa sitten).


Ajoitus pelaa osaa monessa asiassa ihan siellä arjenkin touhuamisessa (esimerkiksi siinä saatko noroviruksen samana aamuna, kun olet lähdössä Etelä-Afrikkaan). , mutta ennen kaikkea ajoituksella on suuri rooli suhteissa. Tai tarkalleen ottaen potentiaalisissa sellaisissa.

Etelä-Afrikan lämmössä nauttimassa leirin ensimmäistä kahvikuppia. Ja btw noro esimerkki on ekalta Afrikan leiriltäni. Sanotaanko, että on sitä mukavempiakin lentomatkoja ollut…

Tässä reilu pari vuotta sinkkuilleena voin kertoa, että sillä ei ole minkäänlaista merkitystä, vaikka kaikki lehtien horoskoopit ja omat alavatsan perhoset kuiskisivat, että tämä on se oikea. Sinun Venuksen kuusi ja hänen Marsinsa anus voivat olla kuinka täydelliset toisilleensa tahansa, mutta millään näistä ei ole merkitystä, jos ajoitus on väärä. Homma ei yksinkertaisesti tule pelittämään.


Koska jossain määrin älyllisenä ihmisenä ymmärrän väittämäni olevan himpun verran ”jyrkähkö” (onneksi noin niinkuin muuten en juurikaan mielipiteitä omaa, joten joskus voi näitä jyrkkiä väittämiä heittää…. #lukekaasarkasmi) niin päätin tämän väitöksen tueksi jakaa otteita ja esimerkkejä ihan omasta sekä kaverien (enimmäkseen omasta) elämästä.


Suuri (tai en minä tiedä millainen osa, mutta ainakin jokin osa) lukijoista tietää, että saavuin statukseen ”sinkku” melko pitkään ”parisuhteessa” statuksen omaavana. Tarkalleen ottaen rontti 10 vuotta oli kokemusta jääkaapin jakamisesta vastakkaisen sukupuolen kanssa. Siksipä statuksen vaihtuessa sinkuksi päätin, että nyt ei oteta mitään vakavia juttuja jalkoihin pyörimään. Sellaisia aikuisten oikeasti potentiaalisia miehiä välteltiin samalla intohimolla kuin millä Kreikka välttelee velkojensa maksua. Ja siltikin jos sellainen ”Hmm tämähän on ihan kiva tyyppi” sattui osumaan kohdalle, niin hänellä oli suurinpiirtein yhtä hyvät mahdollisuudet sydämen voittamiseen kuin mitä yleisurheilijoilla on uusien olympiarajojen rikkomiseen: yrittää voi, mutta aika hiljaiselta tulee näyttämään. Ajoitus.


Aivan oman osionsa ajoituksen suhteen luo niin sanotusti ”rikkinäiset” ihmiset. Tai ehkä ”paranemassa” oleva on parempi sana. Kyseessä on se poppoo, kuka on edelleen joko rakastunut eksiinsä, omaa edelleen erikoiset (lue epänormaalit) suhteet eksiinsä tai ovat niin edellisten parisuhteidensa tuhoamia, että ensin tarvitaan viisi vuotta intensiivistä psykoterapiaa ennen kuin edes annetaan lupa käydä kahvilla vastakkaisen sukupuolen kanssa. Jos siis satut swaippaamaan oikealle tai ihan siellä oikeassa elämässä tälläisen tyypin kohtaamaan, niin juokse. Tai vähintäänkin kävele powerwalk tyylillä toiseen suuntaan. Ellei tavoite ole saada omaa mielenterveyttä suuntaan, missä aloitat aamusi vodkashotilla ja edellisen illan itserevityn pälvikaljun peittämisellä. Meikä ei kliseiden ystävä ole, mutta tässä tapauksessa pitää paikkansa, että on turha alkaa rakentaa mitään ehjää, jos toinen on jo lähtökohtaisesti rikki. Oli se rikkinäinen ihminen kuinka potentiaalinen prinssi tahansa. Ajoitus.


Tässä elävää esimerkkiä kuinka voitkin sitten juosta karkuun kaikkia paranemassa olevia tyyppejä.

Unohtamatta liutaa kaikista niistä kerroista, missä oikeiden tai väärien henkilöiden tapaaminen juurikin niinä oikeina tai väärinä aikoina on tappanut tuhansia ellei miljoonia vatsanpohjan perhosia. Nämä väärän hetken tapaamiset ovat romuttaneet vähintäänkin sata yhteiselle kodille rakennettua omakotitalon kivijalkaa, puhumattakaan kymmenistä täydellisistä valkoisista hääpuvuista, mitä on jouduttu siellä takapihan roviolla polttaa, koska aika oli tavalla tai toisella väärä. Ajoitus.


Loppuun viimeisenä hypoteettisenä esimerkkinä voidaan vielä maalailla tilanne, missä päätät suureen ääneen (145:nnen kerran, mutta kuka noita nyt laskee) että keväälle ei ainakaan ketään saa tulla. Keväällä kun näin urheilijana vietetään palttia rallaa kaksi kuukautta reissussa enemmän tai vähemmän kaukana kotoa. Eli tähän väliin EI NYT AINAKAAN ketään sitten oteta (=tule). Koska se olisi suoraan sanottuna idioottimaista. Sitten voitkin tuhannen kilometrin päässä kahvikuppi kädessä pohtia, että miten tässä nyt näin kävi, kun illat menevät puhelimessa soitellen ja pusu hymiöitä lähetellen. Juurihan sinä päätit (siis tässä hypoteettisessa tilanteessa), että tähän väliin ei nyt ainakaan kukaan tule, koska leireillä se vasta Marsin anuksesta onkin, kun on ikävä jotain muutakin kuin äitiä.


Ajoitus. Saatana.

Avainsanat:

Saatat myös pitää

Miehiä ja pelkotiloja

to 24.1.2019

Ääääh miehet. Et voi elää heidän kanssa, etkä ilman heitä.… Lue koko kirjoitus

Stalkkaajia ja…

su 21.10.2018

Stalkkaajat ja ennakkoluulot! Stalkkauksesta on näin alkuun… Lue koko kirjoitus

Kaksi vuotta sinkkuna

su 16.9.2018

Kuulkaas blogi näyttää, että tuosta Vuosi sinkkuna postauksesta on… Lue koko kirjoitus