Kun yhteistyökumppani ei maksa ja viilaa linssiin

Arki | tiistai 12. marraskuuta 2019

Tässä on tarina, minkä toivon auttavan muita sellaisia urheilijoita, keiden ihmisiin ja lupauksiin luottaminen osuu sellaiseen toimijaan, kuka melko häikäilemättömästi käyttää tätä hyväksi. Mitä tehdä, kun yhteistyökumppani ei maksa?

 

Silloin kun meikäläinen oli vielä nuori ja sinisilmäinen tyttönen (eli ei ihan viime aikoina) ajattelin, että etenkin Suomessa sopimuksiin voi luottaa. Omassa maailmassa käden puristus on yhtä kuin ”hommat tehty” ja paperilla tai jollain tavalla kirjallinen sopimus on varmaakin varmempi. On se lupaus sitten yhteistyösopimus tai ne litaniat, mitä sanotaan papin edessä ennen sormusten ojennuksia, niin meikäläinen naiivisti on ajatellut, että niistä pitävät kaikki kiinni. Ikäväkseni olen kuitenkin joutunut huomaamaa, että samanlaista moraalin tasoa eivät ihan kaikki tässä maailmassa omaa. Päinvastoin. Niitä Nigerialaisprinssin perintökirjeen tapaisia toimintamalleja voi tulla yllättävissäkin paikoissa eteen.

 

Tämä tapaus tapahtui yhden entisen yhteistyökumppanini kanssa. Itselläni ei ole minkäänlaista aikomusta paljastaa kuka tämä toimija on tai edes milloin tämä tapahtui. Tosin, koska liiton kommenttien perusteella tätä on muillekin tapahtunut, niin haluan jakaa tämän tarinan. Ehkä joku muu urheilija säästää aikaa, vaivaa, rahaa ja ennen kaikkea harmaita hiuksia ja stressiä, jos sama tilanne tulee eteen.

 

Kyseessä oli pitkäaikainen yhteistyösopimus yrityksen X kanssa. Olin suoraan yrityksen omistajan kanssa tekemisissä, asiat oli sovittu erittäin hyvässä hengessä ja parikin sopimuspaperia allekirjoitettu. Meikäläinen hyppi kuin paimentyttö keväisellä niityllä yrityksestä ulos, kun olimme solmineet yhteistyön. Tästä tulisi mahtavaa! Yrityksen omistaja vaikutti todella mukavalta, sydämelliseltä ihmiseltä ja yritys muutenkin mainiolta. Hommat alkoivat hyvin. Olimme paljon yhteyksissä ja kaikki sujui. Jossain kohtaa kuitenkin selvisi, että yritys ei ollut maksanut. Olimme sopineet, että maksu suoritetaan kahdessa erässä ja tämä oli ensimmäinen erä. Olin yritykseen yhteyksissä ja sieltä lupailtiin, että hommat hoituu ja hän selvittää. Jatkoin omaa osaani sovitusti. Tottakai asiat hoidetaan, kun vielä suoraan sanotaan, että hoidetaan. Eikö? Kun ensimmäinen maksu oli 3kk myöhässä aloin jo epäilemään asiaa. Onneksi epäilyni kuitenkin hälveni, kun yritys vihdoin (hyvien selityksien kera) hoiti maksun 4kk myöhässä. Ajattelin, että inhimillinen virhe, mikä toki aika paljon oli jo harmaita hiuksia itselle aiheuttanut, mutta näitä sattuu.

 

Kelataan vähän eteenpäin ja oli toisen maksun aika. Olin jo oppinut ensimmäisestä kerrasta, että nyt kannattaa aika vauhdilla olla asiasta yhteydessä. Maksua (yllätys yllätys) ei ollut eräpäivään mennessä tullut. Aloin siis pommittamaan. Puheluita, viestejä ja yhteydenottoja oli valehtelematta useita kymmeniä. Jos sain omistajan kiinni, niin aina oli erinäisiä ihmettelyjä, että miten nyt maksua ei ollut tullut. Tekosyitä tuli sille, miksi asia ei selviä. Loppua kohden jopa luvattiin ihan oman kunnian ja kaiken mahdollisen nimeen, että maksu suoritetaan ja lopussa sanottiin, että se oli jo suoritettu. Näistä lupauksista ensimmäinen tuli, kun maksu oli 5kk myöhässä. Aika pian se olikin muuttunut jo kuudeksi kuukaudeksi, vaikka oli sanottu maksun olleen suoritettu. Olin hämmentynyt. Tämä henkilö vaikutti ystävälliseltä ja aina oli jokin syy, miksi ei ollut maksettu.

 

Muutama ulkopuolinen sanoi, että nyt niska perse ote itsestä ja vie asiaa eteenpäin. Kyllä itseäkin alkoi jo aika paljon suoraan sanottuna v***ttaa, koska tiesin yrityksellä ja ainakin omistajalla olevan rahaa. Ai mistä tiesin? Koska vielä pari kuukautta sitten kehuttiin, kuinka oli ostettu valtava tontti yhdestä Suomen suurimmista kaupungeista. Eikä tässä todellakaan mitkään tontin kokoiset rahat olleet kyseessä, vaan melko pienet summat yritykselle, mutta itselle yksilöurheilijana valtavat.

 

Urheiluliitolta tuli sympatiaa ja viesteihin vastattiin hyvin, mutta yllätyin, kuinka vähän konkreettista apua liitto pystyi tarjoamaan. Yhteistyökumppanille laitettiin uusi maksumuistutus, mutta jos he jättäisivät sen maksamatta, niin siinä oli kaikki, mitä liitto pystyi tekemään. Sieltä ei saanut oikeus- tai perintäapuja. Lakimiehelle menemistä ja perintään tutustumista kehotettiin.

 

Aloin selvittää vaihtoehtoja, mutta toivoin, että yritys maksaisi. Tosin se alkoi olla melko selvää, että sitä ei ole tapahtumassa, koska suoranaisia valheita ja sopimusrikkomuksia oli jo lukuisia tässä kohtaa heidän puoleltaan. Lakimiestuttuni sanoi, että ihan kamalasti tuossa tilanteessa ei voi tehdä ellei nyt oikeuteen halua asiaa viedä, missä voi joutua maksamaan kuluja aika isosti. Tilanne oli muutenkin kohtalaisen p*rseestä ja sen verran stressaava, että yöunet alkoivat heikentyä, joten ajatus oikeuskuluista ei houkuttanut. Onneksi lopulta perintä auttoi.

 

Googlasin firmoja ja lopulta löytyi hyvän oloinen toimija kuka teki yksittäisiä perintöjä. Tein hakemuksen netissä ja perintä aloitettiin. Kaikki sen suhteen meni onneksi lopulta hyvin, vaikka perinnällä omaan korvaan ennen tätä oli aika ikävä sointu. Tosin siinäkin meni toista kuukautta, että rahat tulivat, mutta onneksi homma saatiin päätökseen. Perinnästä kerrottiin, miten hommat etenevät perinnän suhteen, vaikka toki edelleen aika agressiivisesti piti omaa asiaa viedä eteenpäin. Kulut perinnästä ohjautuivat yritykselle.

 

Tarinan opetuksena on nyt jokaiselle urheilijalle, että PITÄKÄÄ oikeuksistanne kiinni.

  • Allekirjoitettu sopimus on sitova. Yrityksillä ei ole oikeutta olla maksamatta ilman mitään syytä etenkään, jos urheilija on tehnyt oman osansa. (Vaikka ymmärsin, että aika monet urheilijat antavat vain asian olla, vaikka heillä maksuun täysi oikeus on)
  • Aina, kun mahdollista, merkatkaa sopimuksiin, että koko maksu suoritetaan heti. Tällä yksinään saa aika paljon ongelmia karsittua eikä omaa aikaa ja energiaa mene hukkaan. Puhumattakaan siitä stressin ja angstin määrästä, kun joudut soittelemaan, selvittämään ja panikoimaan, miten omat laskusi maksat, kun yritys ei osaansa hoida.
  • Jos maksu halutaan osissa, niin pyrkikää tekemään niin, että sovitut toimet tapahtuvat vasta, kun maksu on hoidettu. Nykyään tässä somen maailmassa urheilija saattaa aika suuriakin panostuksia antaa yritykselle, niin siinä on mennyt melkoisesti aikaa ja energiaa hukkaan, jos yritys sopimusrikkomuksen tekee
  • Olkaa muutenkin tarkkoja maksujen suhteen ja reagoikaa nopeasti, jos tulee häiriöitä. Itsellä meni naurettavan kauan tajuta, että ei tässä ole aikomustakaan maksaa ellei ole pakko. Ei kannata kyynistyä, mutta älkää olko liian sinisilmäisiäkään.

 

Toivottavasti kukaan muu ei joudu tälläisiin ongelmiin yhteistyökumppaniensa kanssa, mutta jos joutuu, niin toivottavasti tästä on apua. Tahdon kuitenkin sanoa, että onneksi suurin osa yrityksistä on rehellisiä ja mahtavia kumppaneita, keitä ei voi kuin hehkuttaa ja siellä pidetään lupauksista kiinni ja yhteistyö todella tarkoittaa yhteistyötä. Ja ne ketkä niitä mätiä omenia ovat, niin ainakin tässä tapauksessa perintä auttoi.

Avainsanat:

Saatat myös pitää

Kaksi viikkoa ilman…

su 1.12.2019

Tämä sunnuntaiaamu yhteistyössä Slurp tilauskahvin kera, tuntuu… Lue koko kirjoitus

Saako ekohippi lentää?

to 3.10.2019

Ilmastoahdistus. Se on saapunut omaan arkeen ja on erittäin… Lue koko kirjoitus

Urheilija vaikuta

to 29.8.2019

Postaus yhteistyössä Stadiumin kanssa. Nyt on vaihteeksi yksi… Lue koko kirjoitus