Noora Toivo

Ruudun takaa morottaa mustamakkaran luvatussa maassa asustava, radalla ympyrässä juoksemiseen intohimoisesti suhtautuva aituri. Tartanilla kirmaamista on takana 17 vuotta ja on siinä SM-mitali jos toinenkin voitettu. Blogissa pääsee seuraamaan meikän elämää kilparadoilla ja niiden ulkopuolella. Luvassa värikästä tekstiä urheilijan elämästä iloineen ja angsteineen, mielipiteitä, vinkkejä ja pohdintoja milloin mistäkin.

8 vinkillä kohti parempaa arkea

Hyvinvointi | sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Uusi vuosi ja uudet kujeet! …Not. Aikalailla samoilla vanhoilla kujeilla mennään. Itseasiassa en ole yhtäkään uudenvuodenlupausta tehnyt aikoihin (no ok yksi tanssikuvio ensi kesän kisoja ajatellen on mielessä, mutta ei siitä sen enempää). Oli miten oli, tammikuu on saapunut. Aika jolloin salit pursuavat  liitoksistaan hikoilevien ihmisten määrästä ja jokainen vannoo, että tämä on se mahtava vuosi, kun saavutetaan asioita, laihdutaan, muutetaan elämä ja kaiken kaikkiaan valloitetaan maailma. Vaikka itsellä ei ole suurempia ajatuksia muuttaa arkeani ja tekemistäni, (jos koen muutoksen tarpeelliseksi teen sen aikalailla saman tien) mutta ajattelin jaella omia vinkkejä ja muistutella, kuinka sitä omaa arkea voi parantaa.

 

Tämän oman kilpaurheilu-uran ansiosta arkeni on vuosien varrella alkanut hioutumaan kohtalaisen optimaaliseksi. Jotta kroppa ja psyyke kestävät rääkin, minkä läpi tässä lajissa saa vuosien varrella painaa, niin aika monen palikan täytyy olla kunnossa. Ennätyksiä ja kehitystä ei tule, jos elämä ei ole hallinassa ja tasapainossa. Eikä se todellakaan päde vain urheiluun. Jos arjessa asiat eivät ole kunnossa, niin turha sitä on ihmetellä jos ei laihdu, työssä menee asiat ” vähän perseelleen” tai jos treeni ei maistu. Mutta siirrytäänpä tähän saarnaan kohti parempaa arkea!

 

1. Unirytmin on oltava kunnossa ja unta on tultava 8h yössä

tavoitteena parempi arki

No ok oikea määrä vähän yksilöstä riippuen on 7-9 tuntia yössä, mutta tuo 7 tuntia on oikeasti jo aika vähän. Mitä enemmän treenaat (ja haluat kehittyä) sitä enemmän unta on tultava. Eikä tärkeää ole vain se määrä vaan rytmi. Unirytmin on oltava kohtalaisen vakio eli nukkumaan tulisi mennä joka päivä samaan aikaan ja hereille pitäisi päästä samaan aikaan päivästä riippumatta myös. Jos unta ei tule tarpeeksi ja rytmi on mitä sattuu, niin on turha unelmoida kovista treeneistä, laihduttamisesta tai oikeastaan mistään muustakaan. Itse aina kevennän treeniä, jos olen nukkunut huonosti. Parhaimmillaan se jätetään väliin jos huonosti nukuttuja öitä on enemmän. Lisäksi päikkärit ovat enemmän tai vähemmän normaali osa arkea. Kirjoittelin joskus ”Oodi paremmalle unelle” tekstin, jossa listasin ammattilaisten antamia oppeja. Jos haluaa omaa unta optimoida, niin kannattaa kurkata teksti.

 

2. Luo itsellesi sopivat keinot vähentää stressiä

Tämä on huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty ja muutenkin neuvona kohtalaisen takapuolesta (vähän sama kun kisoissa huudetaan, että juokse kovempaa. NO AIJJAA Sherlock!), mutta sanon sen silti. Jos arki on yhtä kaaosta ja hiukset päästä pudottavaa ahdistusta, niin ei siinä paljoa rakenneta mitään parempaa. Stressi on aiheena kohtuullisen massiivisen ja jokaisella on eri syyt stressaamiselle, niin tässä vaiheessa ei ole tarjota kuin pari yleispätevää neuvoa sen vähentämiseksi. Ensimmäinen on, että pyri löytämään omat stressin lievittäjäsi. Allekirjoittaneella auttaa jooga, luonnossa samoilu ilman musiikkia, avantouinti ja aika ajoin meditointi. Toinen asia, mikä on auttanut, on tiettyjen ajatusmallien hakkaaminen kohtalaisen väkivaltaisesti takaraivoon. Älä stressaa asioista, mitkä ovat jo tapahtuneet, saattavat tapahtua tai joihin et voi vaikuttaa. SE ON TURHAA! Toisin sanoen pyrin aktiivisesti olemaan ajattelematta noita asioita ja keskitän energiani tähän hetkeen ja siihen, mitä voin juuri nyt tehdä. Joskus elämä kuitenkin vie sen verran syviin vesiin, että melko radikaaleja muutoksia täytyy uskaltaa tehdä tai stoppi tulee väkisin. Yhden uupumuksen läpikäyneenä voin sanoa, että sitä väkisin tapahtuvaa stoppia en suosittele. Kukaan meistä ei ole kone, eikä täydellinen ja se on ihan ok.

 

3. Lepää tarpeeksi

Toistan vielä edellisen. Kukaan ei ole kone ja siksi kaikki tarvitsevat tasaisesti lepoa. Tämä asia on itsellenikin vaikea sisäistää ja siksi valmentaja huutaa (sillain rakastavasti) että kerran viikossa, kun ohjelmassa lukee lepo, niin oikeasti en tee YHTÄÄN mitään. En treenaa, en pyhitä päivää muiden töiden tekemiseen, en siivoa kämppää lattiasta kattoon ja en juokse aamusta iltaan kaverilta toiselle. Kaikki tarvitsevat lepoa. Se on hyväksi mielelle, se tekee hyvää kropalle ja se on erittäin tärkeä osa parempaan elämään pyrkiessä. Tässä jatkuvan tekemisen ja aikaansaamisen ihannoimassa kulttuurissa lepääminen voi tuntua vaikealta, mutta sen jalo taito on yksi elämän tärkeimpiä oppeja.

 

4. Optimoi ruokavaliosi

Meikäläiselle sopii parhaiten gluteeniton ruokavalio. Lisäksi olen vähentänyt huomattavasti lihansyöntiä, mikä tuntuu sopivan itselleni paremmin. Tosin tuo gluteeniton ruokavalio oli todellinen pelastus, minkä ymmärtämiseen meni turhan kauan. Vuosia vietin ihmeellisten ja kohtalaisen rajujen mahakipujen kanssa, jatkuvissa flunssissa, pienessä kuumeessa ja muutenkin ihmetellen, miksi rasva ei pala kunnolla. Sitten kävin Optimal performancella ja hommat muuttuivat. Tästä voi lukea lisää täältä. Ruokavalioasioissa kannattaa mahdollisuuksien mukaan käyttää apuna ammattilaisia, mutta maalaisjärjellä ja itse kokeilemalla pääsee pitkälle. Nykyään tiedän melko hyvin, mitkä ruuat eivät sovi minulle ja mitkä sopivat. Kun tämä on selvillä, niin kroppa voi hyvin, jaksaa paremmin, on terveempi ja painonhallintaa myöten kaikki on helpompaa.

Palmuston pastat ovat kovassa käytössä. Gluteenitonta, vegaanista ja sisältää lähes 22% proteeinia, joten tukee omaa ruokavaliota kohtalaisen täydellisesti.

Palmuston pastat ovat kovassa käytössä. Gluteenitonta, vegaanista ja sisältää lähes 22% proteeinia, joten tukee omaa ruokavaliota kohtalaisen täydellisesti.

5. Vesi osaksi arkea

Tiesitkö, että jano ilmenee usein nälkänä. True story. Eikä siinä vielä kaikki. Jano tarkoittaa, että kroppasi on jo pienessä nestehukassa. Nestehukka ei ainoastaan hidasta aineenvaihduntaa, vaan heikentää myös aivojen toimintaa. Eli siis juo vettä! Alkuun tämä saattaa tuntua vaikealta, mutta älkää huoliko: se on opettelusta kiinni. Kun itse aluksi opettelin juomaan enemmän pidin pulloa koko ajan mukana mistä tasaisin väliajoin litkin menemään. Muutamassa päivässä kroppa oppi tähän ja nykyään vettä menee useampi litra automaatiolla. Bonuksena jokainen aamu kannattaa aloittaa isolla lasilla vettä, koska aamulla kropan nestetasapaino ei ole yön jäljiltä optimaalinen. Iso lasillinen vettä herättelee aineenvaihduntaa ja poistaa nestehukkaa.

 

7. Syö tasaisesti

Tämä tarkoitta eri ihmisillä hivenen erilaisia asioita, mutta päivässä saisi tulla 4-6 ateriaa. Urheilijoilla määrä on ehdottomasti enemmän tuolla kuuden suunnalla, osalla jopa yli. Tasainen ateriarytmi pitää aineenvaihdunnan päällä ja helpottaa herkkujen himoon (ei iske ”tuokaa mulle mitä tahansa nälkää” jolloin selkäranka katkeaa ja huomaat vetäväsi toisella kädellä suklaata ja toisella karkkeja, koska maha pitää enemmän meteliä kuin Metallican konsertti). Unohtamatta, että tasainen ruokarytmi pitää energiatason ylhäällä. Tämäkin on muuten asia, minkä voi oppia. Itsellä kroppa on hyvinkin tottunut siihen, että ruokaa on tultava 2-3 tunnin välein.

 

8. Perse ylös penkistä: liiku päivittäin ja urheile useampi kerta viikossa

vinkkejä parempaan arkeen

Ullatuuus! Liikunta ja urheilu ovat ihan erittäin oleellisessa osassa hyvinvoitia. Tosin tässä sitten mennään siihen, että siihen liikkumiseen kannattaa löytää jokin motivaatio. Itse olen suuri tavoitteiden puolesta puhuja. Ne helpottavat huomattavasti jaksamista, kun ei kiinnosta. Tavoite voi olla jokin tietty paino, kilpailu, jokin liike minkä haluat oppia tai suoritus. Lisäksi ryhmäpaine toimii aina. Eli mahdollisuuksien mukaan suosittelen etsimään kaverin kenen kanssa tehdä. Hän voi moralisoida, jos laitat sen ”Ääh en vaan tänään millään jaksa” viestin. Ja kaikkein täkeimpänä suosituksena on käyttää aikaa ja energiaa mieleisen lajin löytämiseen. Siis sellaisen, mikä tuntuu mukavalta tehdä ja mistä saa hyvää fiilistä. Se on meinaan lopun alkua, jos urheilun aloittaa lajilla, mikä tuntuu yhtä mielekkäältä kuin lasillisen vettä kaataminen korvaan.

Sitten siihen liikuntaan: kävele portaat, polje kauppaan tai töihin, jää bussista pari pysäkkiä aikaisemmin, tee taukojumppia tai kävele vaikka työpaikan portaat muutaman kerran päivässä. Liiku ihan siinä arjessa, koska arkiliikunta on todella aliarvioitu voimavara. Se kohottaa kuntoa yllättävän paljon ja huomaamatta. Koska jopa meikäläinen huomaa pohjakunnon parantuneen, kun pyöräilen paikasta toiseen.

 

Mutta ihan oikeasti siinäpä se! Kun nämä ovat kunnossa, niin ollaan jo aika pitkällä. Toivottavasti kaikkien vuosi on alkanut mainiosti!

2 kommenttia

Saatat pitää myös näistä

Miten pitää…

ma 4.3.2019

Postaus toteutettu yhteistyössä Stadiumin kanssa. Minulta usein… Lue koko kirjoitus

Hyviä hiilihydraatteja

su 24.2.2019

Näitä ruokapostauksia pyydetään nyt niin paljon, että päätin… Lue koko kirjoitus

Kuinka keskittyä omaan…

su 18.11.2018

Itse asiassa parempi otsikko olisi: Kuinka olla välittämättä… Lue koko kirjoitus

Kun asiat menevät perspektiiviin

Arki | keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Nelisen viikkoa takaperin meikäläinen vietti useamman illan kotona huutoitkien. Ja ei, nyt ei puhuta mistään elokuvassa tapahtuvasta kauniista niiskutuksesta, vaan rehdistä räkäpallot poksahtelevat sieraimista vollottamisesta. Pari viikkoa sitten vietin yhden illan kotona suihkun alla sikiöasennossa nyyhkyttäen ja aina aika ajoin verta k*sten virtsaputkentulehduksessa. Viime viikonloppu meni melkein samoissa merkeissä. Toki veren pissaaminen oli muuttunut vessan pöntön halailuksi ja oksenteluksi ruokamyrkytyksen johdosta.

 

Sanotaanko, että ei tässä nyt IHAN PUTKEEN ole hommat menneet.

Oikeasti meikän perusilme on tämä

Tähän postauksen alkuun on vielä muistuteltava, että siis oikeasti meikän perusilme on tämä

Mutta palataan vielä tuohon sängyllä räkäpallot nenässä poksahdellen huutoitkemiseen. Siihen oli erinomaisen hyvä syy. Toki sellainen, mistä en täällä halua puhua, koska se ei ole minun asiani puhua. Enkä itseasiassa voi tilanteeseen millään tapaa vaikuttaakaan. Sen verran sanon, että vollotuksen aiheuttajana oli elämän oikeasti isot asiat. Siis sellaiset asiat, mitkä pistävät kaiken perspektiiviin.

 

Nykyään on niin helvetin helppoa olla tyytymätön. Kaikkeen. Yhyy miksi mun somessa ei ole enemmän seuraajia ja tykkäyksiä? Miksi ulkona on niin pimeää ja kylmää? Blaa mun treenit eivät menneet hyvin ja nyt masentaa. Miksi minä en tee maailmaa mullistavia suuria asioita elämässäni? Mitä jos urheilussa ei tulekaan ensi vuonna ennätyksiä? Mitä jos kuolen yksin sadan kissani kanssa, kun en koskaan löydä ketään ihqua miestä rinnalleni?  Elänkö nyt varmasti ihanaa ja upeaa elämää? Ja blaa blaa blaa.

 

Ok sanotaanko, että nuo ovat niiltä synkiltä hetkiltä ajatuksia (uskokaa tai älkää, meikäläinen on ihan todella perus positiivinen ja hyväntuulinen tyyppi). Vaikka tosin tämä tunteella elävä luonne on aika ajoin saattanut aiheuttaa tilanteita, missä katselen kotona pieruverkkareissa Bridget Jonesia, viisi tyhjää suklaapakkausta vieressäni, akillesjänne jäissä ja silmät turpeina kyynelistä. Samalla luonnollisesti pohdin ja kiroan, miksi en syntynyt mieheksi, koska heillä tuntuu olevan jonkin verran vähemmän tämän tyylisiä iltoja. Tai yleensäkin ihmisillä ketkä menevät järki ja logiikka edellä.

Kun oot kiivennyt mökö mökö puuhun.

Naama, kun kaikki on huonosti.

Kovin helposti unohtuu, että jo Suomeen syntyessä, on voittanut tietynlaisessa lotossa. Minun ei tarvitse pelätä hengiltä kivitetyksi tulemista, kun juoksen shortseissa nilkat paljaana ulkona. Ei tarvitse pohtia, riittääkö puhdasta vettä tällä viikolla vai kuolenko janoon. Ei tarvitse pelätä, että joudun pystyttämään katuojaan majan mitä kutsun kodiksi, jos jään työttömäksi. Tähän päälle jos löytyy koti, töitä, rakastava perhe, harrastuksia, terveys ja ystäviä, niin elämä on oikeastaan jo aika mahtavaa. Mutta se unohtuu niin kovin helposti.

 

Näin ainakin itselleni on käynyt. Monen monta kertaa ja etenkin nyt syksyllä ja talven aikana. Elämässä oikeasti tärkeät asiat unohtuvat liian helposti. 

 

Urheilu on sydämeni asia ja rakastan tehdä sitä. Raha on mahtava ja kiva juttu, mikä mahdollistaa asioita. Sosiaalisen median seuraajat ovat jees, koska (ainakin suuri osa omistani) ovat mahtavia ja he mahdollistavat somesta tulojen saamisen. Kivat vaatteet ovat kivoja. Ennätykset treeneissä vielä kivempia. Eteneminen elämässä on tärkeää. Kaikki nämä ovat hienoja asioita, joista on järisyttävän helppoa alkaa stressaamaan ja ahdistumaan. Etenkin, kun asiat eivät mene tavoitteiden tai suunnitelmien mukaan. Stressaus on inhimillistä. Mutta mites sitten isossa kuvassa? Siinä kohtaa, kun sinulle ilmoitetaan, että sinulla on parantumaton sairaus? Tai jos perheenjäsenesi kuolee? Näissä hetkissä aika monet ”ongelmat” menevät perspektiiviin. Koska loppupeleissä aika monilla nykypäivän ongelmilla ei ihan oikeasti ole kärpäsen p*skankaan verran väliä. Siinä vaiheessa jos sinulle ilmoitetaan, että ystävälläsi on kuusi kuukautta elinaikaa, niin ei paljoa enää kiinnosta, tuleeko ensi viikolla treeneissä ennätyksiä. Tai töissä ylennyksiä.

 

Tavoitteet ja eteenpäin pyrkiminen ovat hyviä juttuja. Kannatan niitä. Näitä jahdatessa helposti vain unohtaa sen ison kuvan. Liian helposti asiat ovat jossain määrin ”huonosti”. Vaikka todellisuudessa huonosti ei ole mikään.

 

Kun sinulla on katto pään päällä, ruokaa jääkaapissa, terveys, ystäviä, perhe ja heillä kaikilla asiat hyvin, niin silloin elämässä ovat asiat oikeastaan todella hyvin. Se on asia, mikä kannattaa yrittää pitää mielessä joka päivä.

2 kommenttia

Saatat pitää myös näistä

Kaiken a ja o on ajoitus

ti 12.3.2019

Ja se on muuten pyhä tosi. Uskallan jopa väittää, että jos jokin… Lue koko kirjoitus

Vihdoinkin ammattiurheilija

to 14.2.2019

Postaus tehty yhteistyössä Stadiumin kanssa. Voi kuulkaas! Hyvinkin… Lue koko kirjoitus

Fitbit brändilähettiläs…

su 10.2.2019

Tämä vuoden alkupää on ollut aivan päätön. Ei pelkästään sen… Lue koko kirjoitus

Miten sinä haluat vaikuttaa?

Kolumni | maanantai 26. marraskuuta 2018

Minulle linkattiin pari viikkoa sitten erinomainen videoklippi. Videolla eräs sosiaalisen median vaikuttaja kyseenalaistaa some-vaikutajien tekemistä ja toimintaa. Hän heitti ilmoille kysymyksen, että jos olet vaikuttaja, niin miten haluat vaikuttaa muihin? Onko tilisi sellainen, mikä kannustaa saavuttelemaan kauneuden tasoa, mikä ei ole luonnollisin keinoin mahdollista edes saavuttaa? Vaikutatko muihin saamalla heidät haluamaan ja ostamaan mahdollisimman paljon tavaraa, millä ei koskaan saavuta todellista onnea? Lopullinen kysymys oli: Kun ihmiset tulevat sivuillesi, lähtevätkö he sieltä parempina vai huonompina pois? Jos joku haluaa videon kurkata, niin sen näkee täältä. Ja itseasiassa suosittelen kaikkien somessa enemmän aikaa viettävien tuon kurkkaavan. Siinäpä pähkinää purtavaksi illalle.

 

Meikäläinen on monia asioita. Tai sanotaanko, että teen monia asioita. Pääasiassa urheilen, mutta vuosien varrella yleisurheilun ohella minusta on tullut jonkin tason vaikuttaja. Koen, että jokainen kuka laittaa sosiaaliseen mediaan yhtään mitään, on jollain tasolla sosiaalisen median vaikuttaja. Vaikka tuohon termin ”yleiseen” määritelmään ei ehkä sovikaan. Oikeastaan ei ihmisen tarvitse olla edes sosiaalisessa mediassa ollakseen vaikuttaja. Vaikutat sanoillasi ja teoillasi joka päivä ihmisten elämään. Opettaja vaikuttaa useamman elämään, kuin keskellä peltoa asuva eläkkeellä oleva pariskunta. Tuhansia seuraajia omaava sosiaalisen median ammattilainen vaikuttaa useampaan kuin äiti, joka jakaa mielipiteen sadalle Facebook kaverilleen. Mutta kaikki tästä huolimatta vaikuttavat ympärillään oleviin ihmisiin ainakin jollain tavalla.

 

Moni sosiaalisen median vaikuttaja sanoo, että he haluavat inspiroida. Mutta mihin? Design kotiin? Täydelliseen meikkiin? Sixpäkkiin? Ylelliseen elämään? Ostamaan enemmän tavaraa ja kuluttamaan lisää? Täydellisyyteen pyrkimiseen? Mitä inspirointi oikeasti tarkoittaa? Onko se vain sana, mitä käytetään kauniiden mutta väistämättäkin enemmän tai vähemmän valheellisten tilien ja elämien esittelyyn?  Ja vielä tärkeämpää: Jos asia on näin, niin onko tällainen inspirointi oikeasti arvokasta?

inspire

 

On tehty tutkimuksia, joissa sosiaalinen media on linkitetty ihmisten masentumiseen ja riittämättömyyden tunteeseen. Syynä ovat oikeiden ihmiskontaktien vähentyminen, epärealistiset odotukset elämältä ja riittämättömyyden tunteet, mitä sosiaalinen media luo. Sosiaalinen media ja etenkin Instagram luovat illuusion, että kaikilla muilla ovat asiat aina hyvin. Kaikkien muiden elämät ovat aina jollain tapaa parempia kuin omasi.

 

Tilanne ei kuitenkaan koskaan ole tämä. Eihän meillä kenelläkään aina hyvin mene, vaikka kuinka sellaista kuvaa yrittäisi luoda. Tunnen ihmisiä ketkä sosiaalisessa mediassa elävät täydellistä elämää; on vaatteita, tavaraa, valkoista hymyä ja kauneutta, mutta todellisuudessa he ovat yksinäisiä. Tunnen ihmisiä, ketkä hehkuttavat onnellista ja upeaa parisuhdetta, mutta todellisuudessa pettävät puolisoaan. Tunnen ihmisiä, ketkä ovat mielettömän menestyneitä ja elävät mielenkiintoista elämää sosiaalisessa mediassa, mutta ovat onnettomia. Tunnen ihmisiä, ketkä paistattelevat kauneudella ja upeudella Instagramissa ja todellisuudessa eivät näytä livenä edes samalta ihmiseltä. Ja tunnen ihmisiä ketkä tekevät päättömiä määriä töitä ”lääkkeiden” avittamana ja vaarantavat terveyttään, jotta voivat ostaa kallista tavaraa ja matkoja, mitä esittelevät sosiaalisessa mediassa muille. Onko tämä nyt sitä inspirointia? Oikeastaan vielä parempi kysymys: Onko tämä nyt sitä hyvää elämää?

 

Milloin  siitä oikeasta hyvästä ja onnellisesta elämästä tuli toisarvoisempaa kuin hyvältä näyttävästä some-elämästä?

taivas

Aloin pohtia, mihin itse haluan vaikuttaa? Kun joku käy blogissani tai Instagramissani, niin lähtevätkö he paremmalla fiiliksellä pois? Onko vaikutukseni tehnyt ihmisestä mahdollisesti iloisemman tai energisemmän? Ovatko he oppineet jotain hyödyllistä? Ovatko juttuni saaneet parantamaan tapoja tai pohtimaan asioita uudesta näkökulmasta? Olenko kenties saanut tuotua huumoria ja naurua arkeen? Vai lähtevätkö he pois ajatellen, että heidän täytyy ostaa enemmän tavaraa, olla laihempia, kauniimpia ja pyrkiä täydellisyyteen, jotta he olisivat riittäviä ja onnellisia?

 

Tähän kysymykseen (mitä ihmisille jää käteen omien juttujeni seuraamisesta) en voi absoluuttisella varmuudella vastata. En tiedä miten ruudun toisella puolella oma tekemiseni vastaanotetaan. Tiedän vain sen, että minulla on tietyt arvot, joiden mukaan haluan elää ja joiden puolesta haluan puhua. Oikeassa elämässä sekä siellä sosiaalisessa mediassa. Haluan tuoda rehellisesti elämääni ja mielipiteitäni esille. Oli kyse sitten ulkonäköpaineista, burnoutista, urheilijoiden puolustamisesta tai vaikkapa pakeista.  Haluan kannustaa asioihin, kuten terveelliseen elämään, liikuntaan, urheiluun, aitouteen, unelmien tavoitteluun ja ”parempiin” arvoihin. Tavoitteeni on naurattaa jutuillani, jakaa vinkkejä ja asioita, mitkä mahdollisesti auttavat muita. Haluan elää omien arvojeni mukaan.

 

Ja siinä kai se jutun juoni on. Jokainen tekee ja tuo esille asioita omien arvojensa mukaan. Toisen arvot voivat olla täysin erilaiset kuin toisen. Lopputulos on kuitenkin se, että jokainen vaikuttaa jollain tapaa seuraajiinsa ja ihmisiin ympärillään. Tavalla tai toisella.

 

Se lopullinen kysymys kuuluukin: Miten sinä haluat vaikuttaa?

2 kommenttia

Saatat pitää myös näistä

Vihdoinkin ammattiurheilija

to 14.2.2019

Postaus tehty yhteistyössä Stadiumin kanssa. Voi kuulkaas! Hyvinkin… Lue koko kirjoitus

Kun asiat menevät…

ke 19.12.2018

Nelisen viikkoa takaperin meikäläinen vietti useamman illan kotona… Lue koko kirjoitus

Kuinka keskittyä omaan…

su 18.11.2018

Itse asiassa parempi otsikko olisi: Kuinka olla välittämättä… Lue koko kirjoitus

Kaikkien aikojen luetuimmat

Harmaata

ma 6.1.2014

Harmaata, se on melko kuvaava sana tälle hetkelle ja viimeiselle 1,5… Lue koko kirjoitus

Väärän näköinen…

ti 16.12.2014

Minä painan 70,3kg. Se on lähes kymmenen kiloa enemmän, mitä… Lue koko kirjoitus

I’m sexy and I know it

to 26.6.2014

Moni on varmaan jo nähnyt Iltalehden tekemän uutisoinnin eilisistä… Lue koko kirjoitus